Nielemisvaikeus eli dysfagia tarkoittaa tilaa, jossa ruoka ei etene nielaistaessa normaalisti ruokatorvea pitkin, vaan tuntuu takertuvan kiinni. Syynä voivat olla mm. närästyksen aiheuttama ruokatorven ärtymys, kilpirauhasen liikakasvu, hermostolliset syyt tai joskus myös kasvaimet. Nielemisvaikeudesta kärsii joka kymmenes yli 50-vuotias suomalainen.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Mikäli nielemisvaikeus on lievää ja liittyy selvästi närästysoireisiin (polte rintalastan takana, happaman nesteen nouseminen suuhun), oiretta voi lievittää itsehoidolla ja odotella muutaman päivän vaivan korjaantumista.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos nielemisvaikeus ei korjaannu 1-2 viikossa tai siihen liittyy kuumetta, on syytä hakeutua lääkäriin.
Kiireellinen
Mikäli äkillisesti alkaneeseen nielemisvaikeuteen liittyy hengitysvaikeutta, korkeaa kuumetta tai kovaa kipua, on lääkäriin syytä hakeutua välittömästi (mahdollinen ruokatorven puhkeaminen).
Nielemisvaikeuden aiheuttajat ja tutkiminen
Nielemisvaikeus eli dysfagia voi olla seurausta happaman mahansisällön nousemisesta ruokatorveen (refluksitauti). Tällöin muina oireina on tyypillisesti aterian jälkeen tai levossa tuntuva polttava tunne rintalastan takana sekä happaman nesteen nouseminen suuhun.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi johtaa kilpirauhasen liikakasvuun, jonka yksi mahdollinen oire on nielemisvaikeus. Muita kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat mm. väsymys, palelu ja ihon kuivuus. Hermostollisissa syissä (mm. Parkinsonin tauti, MS-tauti, ALS) nielemisvaikeuteen liittyy yleensä aina muita hermoston toiminnan häiriöitä, kuten näön hämärtymistä, tuntohäiriöitä, vapinaa, puhevaikeutta tai toispuoleista lihasheikkoutta.
Nielemisvaikeuden voi joissain tapauksissa aiheuttaa myös kaulanalueen tai ruokatorven syöpä. Tällöin voi esiintyä mm. tahatonta laihtumista. Kyse on kuitenkin verrattain harvinaisesta taudista (noin 250 tapausta vuosittain), joka kehittyy pääasiassa iäkkäille henkilöille. Nuoremmilla nielemisvaikeus ja laihtuminen voivat viitata ruokatorven lihastoiminnan häiriöön.
Mikäli ruuan nieleminen helpottaa oireita, voi kyse olla globusoireesta eli palan tunteesta kurkussa.
Lääkärin suorittamaan yleistutkimukseen nielemisvaikeuden vuoksi kuuluvat mm. kaulan alueen tunnustelu, suun ja nielun tarkastelu sekä kurkunpään tähystäminen pienen peilin avulla. Laboratoriokokeita, röntgenkuvausta sekä kilpirauhasen ultraäänitutkimusta voidaan käyttää apuna. Jatkotutkimuksina käytetään yleisesti ruokatorven tähystystä (gastroskopia) sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin suorittamaa kurkunpään tähystystä nenän kautta.
Nielemisvaikeuden itsehoito
Lievää nielemisvaikeutta voi lievittää itsehoidolla, mikäli vaiva liittyy selvästi närästykseen. Tällöin kannattaa väliaikaisesti pienentää ruoka-annoksia, ruokailla rauhallisesti ja välttää kahvin, happamien juomien ja sitrushedelmien nauttimista. Suuria aterioita juuri ennen nukkumaanmenoa kannattaa välttää, ja sängyn päätyä voi kohottaa hieman. Lisäksi apteekeista on saatavilla itsehoitolääkkeitä närästyksen hoitoon: mahan happamuutta neutraloivia lääkkeitä (antasidit) ja mahalaukun haponeritystä vähentäviä lääkkeitä (happopumpun salpaajat). Tarkemmin närästyksen itsehoidosta, katso erillinen artikkeli närästys ja refluksitauti.
Nielemisvaikeuden asiantuntijahoito
Nielemisvaikeuden asiantuntijahoito suunnataan vaivan aiheuttajan mukaan. Esimerkiksi närästyksen (refluksitauti) aiheuttamaa nielemisvaikeutta voidaan hoitaa mahalaukun haponeritystä vähentävillä lääkkeillä. Mikäli ruokatorven ärtymystila on aiheuttanut kureutumaa ruokatorveen, se voidaan hoitaa tähystysleikkauksella.
Jos syynä on ruokatorven lihaskrampit, niiden hoitoon käytetään verenpainelääkkeinäkin käytettyjä kalsiumsalpaajia (kuten nifedipiini). Jotkut ovat saaneet apua nielemisvaikeuksiin myös Voice Massage -terapiasta, jolla pyritään lievittämään kurkunpään ulkopuolisten lihasten jännitystä.
Nielemisvaikeuden ehkäisy
Mikäli nielemisvaikeuden taustalla on happaman mahansisällön nouseminen ruokatorveen eli närästys, kannattaa välttää hotkimista ja suurten ruoka-annosten syömistä kerralla (erityisesti iltaisin). Rasvaiset ruuat, kahvi, happamat juomat ja sitrushedelmät voivat myös altistaa närästykselle. Myös ylipainon välttäminen ja tupakoinnin lopettaminen on tärkeää (katso tarkemmin närästys ja refluksitauti).
Apua painonhallintaan saa mm. ravitsemusterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta, apukeinoja tupakoinnin lopettamiseen voi puolestaan kysyä apteekeista.