ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on erittäin harvinainen hermoston sairaus, jossa lihaksiin johtavat liikehermot tuhoutuvat aiheuttaen lihaksiston surkastumista ja heikkenemistä. ALS:iin sairastuu vuosittain 1-3 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos ilmaantuu toispuoleista lihasten heikentymistä tai jatkuvia toispuoleisia lihasnykäyksiä, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tutkimukset ovat tarpeen myös silloin, jos esiintyy puhumisen tai nielemisen vaikeutta.
ALS:n oireet ja tutkiminen
ALS aiheuttaa yleensä alussa toispuoleisia lihasoireita. Käden tai jalan toiminta alkaa heikentyä, lihakset muuttuvat voimattomiksi, ja lihaskramppeja tai nopeita lihasnykäisyjä voi esiintyä. Taudin edetessä lihakset myös surkastuvat. Sen sijaan taudilla ei ole vaikutusta näköön, kuuloon, hajuaistiin tai tuntoaistiin. Noin neljäsosalla potilaista ensioireet alkavat nielun alueelta, jolloin puhuminen tai nieleminen voi vaikeutua.
On hyvä muistaa, että ALS on erittäin harvinainen ja toisaalta etenevä sairaus. Esim. ohimenevä lihasten voimattomuus tai pelkät yksittäiset lihasten nykäykset eli elohiiret eivät siis ole ALS-taudin merkki.
ALS:n tutkimiseen ja toteamiseen käytetään hermoratatutkimusta (katso ENMG- eli hermoratatutkimus), joka mittaa lihasten hermotusta. Verikokeita tai kuvantamistutkimuksia ei yleensä käytetä.
ALS:n hoito ja kuntoutus
ALS on etenevä tauti eikä parantavaa hoitoa ole. Hoidossa keskitytäänkin hidastamaan taudinkulkua. Yleensä tämä tarkoittaa kuntoutusta, joka tapahtuu esimerkiksi fysio- tai toimintaterapeutin avustuksella. Oireita, kuten lihasjäykkyyttä tai lihaskramppeja, voidaan hoitaa lääkkeillä.