Sappi on maksan valmistama sappirakkoon varastoituva neste, jolla on tärkeä rooli ravinnon rasvojen ruoansulatuksessa. Sappikivitauti tarkoittaa tilaa, jossa rakossa seisova sappineste alkaa kiteytyä ja muodostaa pieniä sappikiviä. Usein kivet ovat oireettomia, mutta joskus sappinesteen kulku saattaa kiven vuoksi estyä ja tällöin seurauksena voi olla jäljempänä esiteltäviä oireita. Sappikivitauti lisääntyy iän myötä ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä: 75-vuotiasta naisista joka kolmannella ja miehistä joka viidennellä on ollut sappikiviä jossain elämänsä vaiheessa.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Lievemmänkin, mutta toistuvan ylävatsakivun vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin muutaman päivän kuluessa.
Kiireellinen
Äkillisesti alkanut kova vatsakipu on aina aihe välittömiin lääkärin tutkimuksiin.
Sappikivitaudin oireet ja tutkimukset
Sappikivitaudin tyypillinen oire on äkillisesti alkava oikeanpuoleinen ylävatsakipu. Kipu voi tuntua myös oikeassa kyljessä tai säteillä oikean lavan alueelle yläselkään. Kipu voi kestää minuuteista jopa useaan tuntiin. Myös pahoinvointia tai oksentelua voi esiintyä.
Joillakin sappikivitauti voi aiheuttaa liitännäisvaivoja. Tällaisia ovat mm. sappirakon tulehdus sekä tukos sappea kuljettavassa putkessa (sappitiehyt). Tällöin lisäoireina voi esiintyä kuumetta tai ihon ja silmien valkuaisten keltaisuutta (ikterus).
Sappikivitauti löydetään usein sattumalta ylävatsan kuvantamistutkimuksissa. Tällöin vaiva ei yleensä aiheuta oireita eikä vaadi myöskään hoitoa.
Lääkärin perustutkimuksiin sappikivitautia epäiltäessä kuuluvat vatsan tunnustelu sekä suoliäänten kuuntelu vatsan iholta stetoskoopin avulla. Sapen kulusta kertovat verikokeet (mm. AFOS, ALAT, bilirubiini) kuuluvat yleensä aina perustutkimuksiin ja tarvittaessa voidaan ottaa myös tulehdusverikokeita (kuten CRP).
Yleisin kuvantamistutkimus on vatsan ultraäänitutkimus, jolla sappirakon mahdolliset kivet voidaan todeta. Mikäli tilanne vaatii tarkempaa kuvantamista, voidaan erillisessä tähystyskuvantamistutkimuksessa (ERCP, endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia) nähdä tarkemmin sappikivet sekä tarvittaessa poistaa niitä.
Sappikivitaudin ensihoito
Oireettomia ja sattumalta löydettyjä sappikiviä ei ole tarvetta hoitaa. Muuten sappikivitauti vaatii aina asiantuntijahoitoa.
Ensiapuna sappikivikohtaukseen voi kuitenkin ottaa apteekeista saatavia itsehoitokipulääkkeitä. Tulehduskipulääkkeet (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) ovat tehokkaita, mikäli niiden käytölle ei ole esteitä. Tarvittaessa niiden sijaan tai lisäksi voi ottaa parasetamolia.
Sappikivitaudin hoito ja sappirakon poisto
Normaali sappikivitaudin kipuvaihe voidaan hoitaa lääkärin määräämien kipulääkkeiden sekä lihasten kouristelua vähentävien lääkkeiden (yleensä metamitsoli/pitofenoni) avulla. Mikäli sappikivitauti aiheuttaa oireita toistuvasti, voidaan sappirakko poistaa leikkauksessa muutaman kuukauden kuluessa – tarvittaessa nopeamminkin, jos oireet ovat vaikeita.
Jos esiintyy sappirakon tulehdusta tai sappikivitaudin kipuvaihe kestää pitempään (esim. yli 12 tuntia), aloitetaan sairaalassa yleensä antibioottihoito suoneen annettuna. Tällöin sappirakon leikkaus pyritään tekemään muutaman päivän kuluessa. Leikkausmenetelminä voidaan käyttää tähystysleikkausta tai perinteisempää avoleikkausta.
Sappikivitaudin ehkäisy
Sappikivitautia voidaan yrittää ehkäistä säännöllisellä liikunnalla sekä vähentämällä ylipainoa maltillisesti. Ruokavalion vaikutus sappikivien syntyyn on epäselvä. Ohjeita painonhallintaan ja itselle sopivan liikuntamuodon löytämiseen saa mm. ravitsemusterapeuteilta, fysioterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta.