Ripuli tarkoittaa vetistä ja löysää ulostetta. Ripulista voidaan puhua, jos ripuliulosteita on vähintään neljä kertaa vuorokauden aikana tai kolme kertaa kahdeksan tunnin aikana. Lyhytkestoisen ripulin yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset ruuasta saadut virukset ja bakteerit (ruokamyrkytys) sekä tarttuvat mahataudit (kuten noro-, rota- ja hengitystievirukset). Useamman viikon kestävän, pitkittyneen ripulin taustalla on yleensä jokin suoliston toiminnan häiriö. Ripuli on hyvin yleinen oire - varsinkin lapsilla ja ulkomaanmatkoihin liittyen.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Nuorilla ja työikäisillä äkillisesti alkanut, tyypillinen ripuli ei vaadi lääkärin hoitoa, vaan sitä voidaan turvallisesti lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Tutkimuksiin on hakeuduttava, mikäli ripuli tai kuume ei hellitä 2-3 päivän kuluessa, oireet ovat rajuja tai ulosteessa on verta. Kuivumisvaaran vuoksi lapsien ja vanhusten on hakeuduttava lääkäriin herkemmin, mikäli ripuliin liittyy oksentelua eikä normaali nesteiden nauttiminen onnistu. Antibioottikuurin aikana alkaneesta voimakkaasta ripulista on hyvä olla yhteydessä lääkäriin.
Ripulin oireet ja tutkiminen
Ripulin tyypillisiä oireita ovat vetiset ja löysät ulosteet sekä tihentynyt ulostamistarve. Lyhytkestoisen ripulin yleisimpiä aiheuttajia ovat norovirus (katso vatsatauti) ja tavallista flunssaa aiheuttavat hengitystievirukset. Oireet alkavat yleensä äkillisesti ja ripulin lisäksi esiintyy pahoinvointia, oksentelua, lievää vatsakipua sekä kuumetta. Tyypillisesti tauti kestää 1-2 päivää ja loppuu yhtä äkillisesti kuin alkoikin. Ruokamyrkytyksessä ripulin aiheuttajina voivat olla myös kampylo-, salmonella- tai yersiniabakteerit. Bakteeriperäisiin ripuleihin voi joskus liittyä taudin jälkeisiä nivelvaivoja (ns. reaktiivinen niveltulehdus). Tarkemmin bakteeriripuleista on kerrottu artikkelissa Bakteeriripuli.
Lapsilla ripuli voi pitkittyessään aiheuttaa hankalankin nestehukan. Elimistön kuivuessa virtsaneritys vähenee, ihon kimmoisuus heikkenee ja lapsi saattaa olla väsynyt eikä jaksa leikkiä normaalisti. Myös vanhuksilla ripulin aiheuttama nestehukka saattaa olla vakavaa ja aiheuttaa mm. sekavuutta.
Antibioottiripuli tarkoittaa antibioottikuurin aikana tai sen jälkeen alkavaa ripulia. Sen yleisin aiheuttaja on Clostridium difficile -niminen bakteeri, joka pääsee lisääntymään suolistossa antibiootin tuhottua suoliston normaalia bakteerikantaa. Clostridium-ripulin oireina ovat pahanhajuinen vesiripuli ja yleensä myös kouristavat vatsakivut. Myös kuumetta tai veriripulia voi esiintyä.
Pitkittynyt ripuli tarkoitetaan yli 3 viikkoa kestänyttä päivittäistä ripulointia. Sen yleisimpiä syitä ovat mm. ärtyvän suolen oireyhtymä, laktoosi-intoleranssi, keliakia sekä tulehdukselliset suolistosairaudet. Myös xylitolin ja ummetuslääkkeiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa pitkittynyttä ripulia.
Ripuli on helppo tunnistaa omatoimisesti, mutta sen tarkemman syyn selvittely saattaa vaatia käyntiä yleislääkärin, lastenlääkärin tai gastroenterologin (vatsaelinsairauksien erikoislääkärin) vastaanotolla. Lääkärin suorittamaan yleistutkimukseen ripulin vuoksi kuuluvat mm. vatsan tunnustelu ja suoliäänten kuuntelu stetoskoopilla. Lasten kohdalla arvioidaan myös mahdollista kuivumaa tutkimalla ihon kimmoisuutta ja suun limakalvojen kosteutta.
Rajummissa ripulia aiheuttavissa taudeissa voidaan ottaa verikokeita, kuten tulehdusarvo (CRP) sekä elimistön suola-arvoja (natrium ja kalium). Bakteeriripulia epäiltäessä sekä ulkomaanmatkojen jälkeen saatetaan tutkia myös ulosteviljely. Antibioottiripulia epäiltäessä voidaan ottaa ulostenäyte ja tutkia Clostridium difficile -bakteerin esiintymistä.
Pitkittyneen ripulin selvittelyssä keskeistä on laktoosi-intoleranssin, keliakian ja tulehduksellisten suolistosairauksien poissulkeminen verikokeilla. Myös paksusuolen tähystystä eli kolonoskopiaa käytetään epäselvissä tilanteissa. Jos oireet viittaavat selvästi ärtyvän suolen oireyhtymään, tarkempia tutkimuksia ei tarvita.
Ripulin itsehoito
Alle puolivuotiaiden lasten ripulin hoito kuuluu sairaalaan. Tätä vanhempien osalta pärjätään usein kotikonsteilla: tärkeintä on korvata ripulin mukana menetetty neste juomalla riittävästi. Nesteissä on hyvä suosia suolapitoista juotavaa, esimerkiksi sekoittamalla puoli teelusikallista suolaa litraan laimennettua mehua. Erityisesti lapsilla käytetään myös apteekista saatavia valmiita ripulijuomia. Sokeripitoiset nesteet (kuten limsat) eivät ole suositeltavia, vaan voivat pahentaa oireilua. Syöminen ei itsessään pahenna ripulioireita, joten ruokavalioon ei välttämättä tarvitse tehdä muutoksia.
Koska ripuli johtuu yleensä virustaudista (katso vatsatauti), parantumista nopeuttavaa hoitoa ei ole olemassa. Maitohappobakteereja sisältävät valmisteet saattavat kuitenkin lyhentää ripulin kestoa noin vuorokaudella – niitä saa ilman reseptiä apteekeista. Ripulin oireita voi yrittää helpottaa lyhytaikaisesti myös apteekista saatavilla loperamidi-tableteilla. Niiden käyttöä ei kuitenkaan suositella alle 5-vuotiaille lapsille.
Ripulin asiantuntijahoito
Pitkittyneen ripulin asiantuntijahoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä pyritään lähinnä tulemaan toimeen oireiden kanssa, kun taas laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa hoidetaan tekemällä pysyvät muutokset ruokavalioon. Tähän saa apua mm. ravitsemusterapeuteilta.
Antibioottiripulia epäiltäessä lääkäri yleensä neuvoo lopettamaan käytössä olevan antibioottikuurin. Clostridium-ripuli hoidetaan tämän jälkeen noin viikon mittaisella kuurilla erikoisantibioottia. Antibiootteja saatetaan käyttää myös ulkomailta saatujen bakteeriripulien hoidossa.
Korvaukset
Matkalla tapahtuneen sairastumisen (ns. turistiripulin) hoitokustannuksiin on mahdollista saada korvausta matkavakuutuksen kautta.
Ripulin ehkäisy
Ripulia voi ehkäistä varsinkin silloin, jos sen aiheuttajana on tarttuva vatsatauti. Käsien pesu aina WC-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua vähentää tutkitusti virusten ja bakteerien aiheuttamia ripuleita. Käsidesiä voi myös käyttää, mutta varsinkaan viruksia vastaan se ei ole yhtä tehokas kuin saippuapesu. Noro- ja rotavirustartunnan voi saada myös pinnoilta, kuten hanoista ja valokatkaisijoista. Mikäli perheessä on ripulia, saattaa pintojen puhdistus klooripohjaisilla puhdistusaineilla ehkäistä muiden perheenjäsenten sairastumisen.
Ruokamyrkytyksen tai turistiripulin ehkäisyssä tärkeää on kiinnittää huomiota syödyn ruuan laatuun. Tarkkana saa olla varsinkin pakkaamattomien maitotuotteiden (mm. jäätelö), pullottamattoman veden, jääkuutioiden, pesemättömien vihannesten ja kylmien ruokien kanssa. Kuumennetut ja hyvin kypsytetyt ruuat sekä itsekuoritut hedelmät ovat yleensä aina turvallisia. Turistiripulia voi yrittää ennaltaehkäistä maitohappobakteereja sisältävillä valmisteilla, joita saa mm. apteekeista.
Pikkulapsilla hyvin yleistä rotavirusta vastaan on olemassa suun kautta otettava rokote, joka kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotteen käyttöönotto onkin vähentänyt pikkulasten ripulia merkittävästi.