Bakteeriripuli tarkoittaa bakteerin aiheuttamaa suolistoinfektiota, jossa ripulia eli vetisiä ulosteita esiintyy vähintään neljä kertaa vuorokaudessa. Bakteeriripulin aiheuttaa tavallisesti ruoan välityksellä tarttuvat salmonella, kampylobakteeri, yersiniat, shigellat ja EHEC (enterohemorraginen Eschericia coli) tai antibioottihoitoon liittyvä Clostridium difficile -bakteeri. Bakteeriripuli on yleinen sekä aikuisilla että lapsilla ja se saadaan usein ulkomaanmatkoilta.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Lapsen ripulia voi hoitaa itsenäisesti kotona, jos yleistila on hyvä, suun kautta annettava nesteytys onnistuu eikä ripulointi ole poikkeavan rajua. Nuorilla ja työikäisillä äkillisesti alkanut, tyypillinen ripuli ei vaadi lääkärin hoitoa, vaan sitä voidaan turvallisesti lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lapsen kanssa lääkäriin tulee hakeutua, jos lapsen ripulointi on rajua, virtsantulo vähenee, suun kautta annettava nesteytys ei onnistu kotioloissa, kuume on korkea tai oireilua edeltää ulkomaanmatka. Aikuisten osalta tutkimuksiin on hakeuduttava, mikäli ripuli tai kuume ei hellitä 2-3 päivän kuluessa, oireet ovat rajuja tai ulosteessa on verta. Kuivumisvaaran vuoksi vanhusten on hakeuduttava lääkäriin herkemmin, mikäli ripuliin liittyy oksentelua eikä normaali nesteiden nauttiminen onnistu. Antibioottikuurin aikana alkaneesta voimakkaasta ripulista on hyvä olla yhteydessä lääkäriin.
Kiireellinen
Lasten osalta päivystyksellinen lääkärin arvio on tarpeen, jos lapsen yleistila heikkenee, vatsakipu on jaksottaista ja kovaa, ilmaantuu verisiä ulosteita, lapsen kädet ja jalat ovat kylmät tai hengitys on syvään huokaavaa.
Bakteeriripulin oireet ja tutkiminen
Bakteeriripulin oireet riippuvat osin taudin aiheuttajasta. Salmonellan aiheuttama ripuli on aina ruokaperäinen tartunta ja se aiheuttaa aluksi vatsakipua ja vetistä ripulia, johon voi ilmaantua myös verta. Kuumetta esiintyy yleensä useita päiviä.Kampylobakteeri on tavallisin bakteeriripulin aiheuttaja teollisuusmaissa. Se voi tarttua eläinperäisistä tuotteista, juomavedestä tai myös ihmisestä toiseen. Oireena on usein kovia vatsakipuja, kuumetta ja raju 3-5 päivää kestävä ripuli. Lapsilla ripuli voi olla veristä ja kestää jopa viikkoja.
Yersinia tarttuu tyypillisesti huonosti kypsennetystä sianlihasta tai talvella pitkään säilötyistä, huonosti pestyistä tai kypsentämättömistä vihanneksista (kuten porkkana). Osa yersinian aiheuttamista infektioista on lieviä, kuumeisia ripulitauteja. Osassa infektioista vatsakivut ovat kovia, kun suoliston alueen imusolmukkeet tulehtuvat ja tauti voikin muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta. Joskus lievänkin yersiniaripulin jälkitautina voi ilmaantua niveltulehdus (ns. reaktiivinen niveltulehdus).
Shigellat aiheuttavat tyypillisesti rajun veriripulin ja kuumeen nousun. Lähes kaikki Suomessa todetut taudit ovat peräisin ulkomailta, mutta infektio voi tarttua myös ihmisestä toiseen.
EHEC-tartunta saadaan yleensä elintarvikkeiden välityksellä, kuten pastöroimattomasta maidosta, mutta tauti voi tarttua myös ihmisestä toiseen. Infektion oireet vaihtelevat lievästä ripulista ja lämpöilystä voimakkaaseen veriripuliin ja vatsakipuihin. Erityisesti pienillä lapsilla EHEC voi vaikeimmillaan aiheuttaa hemolyyttis-ureemisen oireyhtymän eli syndrooman (HUS), johon kuuluvat anemia eli veren hemoglobiinitason väheneminen ja verihiutaleiden määrän pieneneminen sekä pahimmillaan keinomunuaishoitoa vaativa munuaisten vajaatoiminta.
Clostridium difficile aiheuttaa tyypillisesti antibioottihoitoon liittyvän runsaan, verisen ripulin, johon voi liittyä kramppimaisia vatsakipuja ja kuumetta. Lapsilla se on harvinainen mutta mahdollinen.
Lääkäri päättää potilaan oireiden ja taustatietojen perusteella, tarvitseeko ripulin aiheuttajaa tutkia ja hoitaa erikseen vai riittääkö oireenmukainen hoito. Jos oireet ovat lieviä, ei yleensä ulosteen bakteerinäytteitä tarvita. Ulosteen bakteeriviljelynäytteet otetaan, mikäli oireet ovat voimakkaat, tauti pitkittyy tai hoidoksi aloitetaan antibiootti.
Bakteeriripulin itsehoito ja lapsen nesteen saanti
Bakteeriripulin kotihoito noudattaa samoja periaatteita kuin viruksen aiheuttamassa mahataudissa. Lasten osalta taudin aikana voi syödä normaalia ravintoa, jos lapsi suostuu syömään. Tärkeintä on kuitenkin turvata riittävä nesteen saaminen lasten osalta seuraavasti:
Lapsen paino - normaali vuorokauden nestemäärä:
8 kg - 800 ml
10 kg - 1000 ml
15 kg - 1250 ml
20 kg - 1500 ml
25 kg - 1600 ml
Ripulin tai oksentelun jatkuessa suositellaan annettavaksi apteekista ilman reseptiä saatavaa ripulijuomaa. Periaate on, että ripulijuomalla korvataan ripulin aiheuttamia nesteiden menetyksiä ja sitä annettaan normaalin nesteen ja ravinnon lisäksi, mutta sitä ei tule käyttää yksinomaan tavallisen juoman ja ruuan sijasta. Lapsille nesteytys voidaan antaa pullosta, lasista, lusikalla tai ruiskulla. Lapsi ei välttämättä halua juoda omatoimisesti, jolloin nestettä on hyvä tarjota määrätietoisesti esimerkiksi ruiskulla suoraan lapsen suuhun.
Bakteeriripulin asiantuntijahoito
Suoliston salmonellainfektio paranee oireettomaksi yleensä ilman antibioottilääkitystä. Vaikeaoireinen salmonellaripuli voidaan hoitaa suun kautta määrättävällä antibiootilla, kun taas suonensisäinen antibioottihoito on ehdoton alle kolmen kuukauden ikäisille imeväisille ja immuunipuutteisille, joilla elimistön vastustuskyky on heikentynyt. Salmonellabakteerin oireeton kantajuus voi jatkua useita kuukausia sairastetun infektion jälkeen, mutta kontrollinäytettä ei yleensä tarvita, jos ripulioireet väistyvät.Kampylobakteeriripulissa antibioottihoitoa ei yleensä tarvita. Jos oireet jatkuvat ulosteviljelyvastauksen valmistuttua, voidaan infektio hoitaa antibiootilla, kuten atsitromysiinillä.
Yersiniaripuli paranee useimmiten itsestään. Vaikeaoireisia infektioita hoidetaan joskus fluorokinoloniryhmän antibiooteilla.
Shigellaripulissa antibioottihoito on usein välttämätön. Tehokas antibiootti on siprofloksasilliini. Shigellan aiheuttama ripulitauti luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja hoitavan lääkärin tulee tehdä tapauksesta tartuntatauti-ilmoitus.
EHEC:n aiheuttaman ripulitaudin hoito on oireenmukaista eikä antibioottihoitoa suositella, koska se voi vain pahentaa oireita. Lapset, joilla todetaan toksiinia tuottava EHEC-kanta, tulee lähettää sairaalahoitoarvioon. Myös EHEC:n aiheuttama ripulitauti luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, jolloin hoitavan lääkärin tulee tehdä tartuntatauti-ilmoitus.
Antibioottihoidosta johtuvan Clostridium difficile –ripulin hoidossa tärkeintä on lopettaa antibioottihoito. Lievässä ripulitaudissa tämä voi riittää hoidoksi. Jos ripulioireet ovat voimakkaat ja esiintyy kuumetta, voidaan hoitona käyttää mm. metronidatsoliantibioottia.
Bakteeriripulipotilaat voidaan pääosin hoitaa kotona kunhan nesteytyksestä pidetään huolta. Lääkäri arvioi sairaalahoidon tarpeen, etenkin jos oireet ovat voimakkaat.
Korvaukset
Matkalla tapahtuneen sairastumisen (ns. turistiripulin) hoitokustannuksiin on mahdollista saada korvausta matkavakuutuksen kautta.
Bakteeriripulin ehkäisy
Bakteeriripulin ehkäisyssä oleellista on hyvä käsi- ja elintarvikehygienia: kädet pestään saippualla ja käytetään desinfiointiainetta aina ennen ruoka-aineisiin koskemista ja syömistä sekä aina WC:ssä käynnin jälkeen. Ripulioireisen ei tule koskaan käsitellä yhteisiä elintarvikkeita ja häntä suositellaan käyttämään omaa WC:tä, jos se vain on mahdollista. Ulkomaanmatkoilla ripulitaudin riski riippuu enemmän matkakohteen yleisestä hygieniatasosta kuin omasta käyttäytymisestä. Riskimaissa suositellaan välttämään vesijohtoveden juomista, virvokkeiden jääpaloja, katukeittiöissä myytäviä ruokia, majoneesipohjaisia salaatteja, valmiiksi kuorittuja hedelmiä, kypsentämättömiä tai haaleina tarjottavia kypsennettyjä lihatuotteita, kylmiä leikkeleitä tai jälkiruokia sekä pakkaamattomia maitotuotteita.Ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa bakteeriripuliin ei suositella. Maitohappobakteerivalmisteiden bakteeriripulilta ehkäisevä teho on varsin heikko. Rokotetta tavallisia bakteeriripuleita aiheuttavia bakteereita vastaan ei ole olemassa.