Eturauhastulehdus - Klinik.fi

VALITUT OIREET (7)

Eturauhastulehdus

Päivitetty: 20.09.2018

Eturauhastulehdus eli prostatiitti voi olla joko äkillinen tai pitkäaikainen. Äkillisen eturauhastulehduksen aiheuttaa yleensä omalta iholta lähtöisin oleva bakteeri, joka nousee virtsaputkea pitkin eturauhaseen. Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa bakteereja ei yleensä ole löydettävissä, vaan vaivan todennäköisin aiheuttaja on eturauhastiehyiden tukkeutuminen. Pitkäaikainen tulehdus on yleisempi: siitä kärsii vuosittain jopa 14 000 miestä / 100 000 suomalaista miestä kohti ja se yleistyy iän myötä.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Mikäli kuumetta tai huonovointisuutta ei ole, lievää eturauhastulehdusta voi turvallisesti lievittää itsehoidolla muutaman päivän ajan.

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos oireet ovat kehittyneet nopeasti ja lisäksi on kuumetta tai huonovointisuutta, on hyvä hakeutua lääkäriin viimeistään parin päivän kuluessa. Myös lievempien oireiden vuoksi kannattaa olla lääkäriin yhteydessä, mikäli oireet haittaavat arkielämää eivätkä korjaannu itsehoidolla.

Eturauhastulehduksen oireet ja tutkiminen

Äkillisen eturauhastulehduksen oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, kirvely virtsatessa sekä kivut alavatsalla. Yleisoireet, kuten kuume tai huonovointisuus, ovat myös yleisiä. Oireet alkavat usein nopeasti ja voivat olla rajujakin.

Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa oireet ovat samankaltaisia, mutta lievempiä: tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kirvelyä virtsatessa sekä epämääräistä tunnetta alavatsalla tai sukuelinten alueella. Istuminen voi tuntua hankalalta. Joskus voi esiintyä myös verta siemennesteessä. Sen sijaan kuumetta tai muita yleisoireita ei pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa tavallisesti ole.

Lääkäri tutkii sukuelinten alueen sekä tunnustelee eturauhasen peräaukon kautta eturauhatulehdusta epäiltäessä. Lisäksi taudin toteamisessa voidaan käyttää laboratoriokokeita, kuten tulehdusarvon (CRP) mittaamista, tai virtsakokeita. Äkillisessä eturauhastulehduksessa sukupuolitautien mahdollisuus voidaan sulkea pois laboratoriokokeiden avulla.

Eturauhastulehduksen itsehoito

Kuumeettoman ja lieväoireisen eturauhastulehduksen itsehoitona voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä (ibuprofeeni tai ketoprofeeni) muutaman päivän kuurina. Tällöin on kuitenkin syytä varmistaa lääkkeiden sopivuus mahdollisten perussairauksien ja muiden lääkitysten kanssa apteekin henkilökunnalta. Myös lämpimiä istuinkylpyjä ja lämmintä pukeutumista kannattaa kokeilla.

Eturauhastulehduksen hoito ja antibiootti

Äkillisen eturauhastulehduksen hoitona on antibioottikuuri suun kautta. Kuuri on poikkeuksellisen pitkä; yleensä noin 4 viikkoa. Joskus äkillinen tulehdus on niin raju, että se voi vaatia hoidon alussa jopa suonensisäistä antibioottihoitoa.

Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä eturauhasen liikakasvuun käytettäviä lääkkeitä (kuten tamsulosiini tai finasteridi, katso tarkemmin eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu). Myös reseptillä kirjoitettavia tulehduskipulääkekuureja tai amitriptyliiniä käytetään. Jos pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa virtsasta on löydettävissä bakteereja, voidaan kokeilla myös antibioottikuuria suun kautta.

Eturauhastulehduksen ehkäisy

Äkillisen eturauhastulehduksen voi saada joko henkilön oman ihon bakteerin noustessa virtsaputken kautta eturauhaseen tai sukupuolitaudin (kuten klamydian tai tippurin) aiheuttamana. Kondomin käyttö suojaa sukupuolitaudeilta.

Pitkäaikaista eturauhastulehdusta voidaan yrittää ehkäistä suojaamalla sukuelinten alue kylmältä.