Verta virtsassa eli verivirtsaisuus tarkoittaa joko silmin nähtävää virtsan verisyyttä tai pelkästään mikroskoopilla havaittavia punasoluja virtsanäytteessä. Yleisimpiä verivirtsaisuuden aiheuttajia ovat mm. virtsatietulehdus, virtsatiekivi ja tietyt lääkkeet. Myös rankka ruumiillinen rasitus, virtsaputken suun haavaumat tai vanhemmilla miehillä eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu voivat aiheuttaa verivirtsaisuutta. Verivirtsaisuus on suhteellisen yleistä ja usein vaaratonta, mutta se edellyttää yleensä lisätutkimuksia.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Silmin nähden veren värjäämä virtsa on aina aihe lääkärin tutkimuksille, ellei syy ole ilmeinen (punajuurten tai mustaherukan syöminen). Sattumalta löydetty mikroskooppinen verivirtsaisuus on myös aihe seurantanäytteille tai jatkotutkimuksille.
Verta virtsassa - oireet ja tutkimukset
Verivirtsaisuus voidaan jakaa kahteen ryhmään: silmin nähtävään virtsan verisyyteen (makroskooppinen hematuria) ja pelkästään mikroskoopilla havaittaviin virtsan punasoluihin (mikroskoppinen hematuria).
Silmin nähtävään virtsan verisyyteen liittyy keskeisesti virtsan punainen väri. Sen yleisin syy on virtsatietulehdus. Tällöin muina oireina on usein tiheävirtsaisuutta ja kirvelyä virtsatessa. Lisäksi verta virtsassa voivat aiheuttaa mm. virtsateiden alueen tapaturmat, kuukautisveren joutuminen virtsan joukkoon, tietyt lääkkeet (kuten varfariini) sekä harvinaisempana erilaiset virtsateiden kasvaimet. Lapsilla verivirtsaisuus voi näkyä vaipan tai pikkuhousujen punertavina viiruina. Tällöin kyse on yleensä virtsaputken suun vaarattomasta haavaumasta, joka paranee nopeasti itsestään.
Virtsa saattaa olla punertavaa myös muista syistä. Punajuuret ja mustaviinimarjat sekä tietyt lääkkeet (mm. nitrofurantoiini ja rifambisiini) voivat värjätä virtsan punaiseksi. Lisäksi lapsilla virtsan sisältämät suolat saattavat joskus värjätä vaipan punertavaksi.
Mikroskooppinen verivirtsaisuus löydetään usein sattumalta virtsanäytteen oton yhteydessä. Tavallisin syy on virtsatietulehdus, mutta aiheuttajana voi olla myös virtsatiekivi, jolloin oireena saattaa olla myös selkä-, kylki- ja nivuskipua sekä pahoinvointia. Myös eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu tai rankka fyysinen liikunta voivat aiheuttaa mikroskooppista verivirtsaisuutta. Lapsilla muutama punasolu virtsassa voi olla normaali ilmiö.
Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat vatsan sekä sukuelinten tutkiminen sekä miehillä usein myös eturauhasen tunnustelu peräaukon kautta. Virtsanäytteestä otetulla pikatestillä voidaan havaita virtsan punasolut, mutta tarkempi virtsan tutkiminen vaatii mikroskooppia. Verikokeilla voidaan tutkia mm. munuaisten toimintaa (kreatiniini eli krea) ja eturauhasen tilaa (PSA).
Jatkotutkimuksina kyseeseen saattavat tulla mm. virtsateiden ultraäänitutkimus, virtsarakon tähystys (kystoskopia) tai tietokonetomografiaa eli TT-kuvaus.
Verivirtsaisuuden hoito
Jatkotutkimuksia tai –hoitoa ei useinkaan tarvita, jos mikroskooppinen verivirtsaisuus on löydetty sattumalta eikä uusissa näytteissä löydy punasoluja virtsassa.
Muuten verivirtsaisuutta hoidetaan taustalla olevan syyn mukaisesti (katso mm. virtsatietulehdus, virtsatiekivet ja eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu).