Kondylooma eli visvasyylä tarkoittaa papilloomaviruksen (engl. Human papillomavirus eli HPV) aiheuttamaa syylämäistä ihomuutosta sukuelinten tai peräaukon alueella. Yleisimmin kondylooman aiheuttavat HPV-virustyypit 6 tai 11. Papilloomavirukset aiheuttavat myös kohdunkaulan syöpää, mutta sen aiheuttajina ovat eri virustyypit (yleisimmin HPV 16 tai HPV 18). Jopa 30-50 prosentilla aikuisista on kondyloomaviruksia elimistössään, mutta vain noin yhdellä prosentilla esiintyy silmin nähtäviä kondyloomamuutoksia.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä, jos sukuelinten tai peräaukon seutuun ilmaantuu epäilyttäviä limakalvo- tai ihomuutoksia.
Kondylooman oireet ja tutkimukset
Kondylooma on usein oireeton; näkyviä muutoksia ilmaantuu vain hyvin pienelle osalle viruksen kantajista (noin yhdelle prosentille). Varsinainen kondylooma voi ilmaantua vuosiakin viruksen tarttumisen jälkeen.
Näkyvä kondylooma on tyypillisesti vaalea, kivuton, ihosta koholla oleva ja syylämäinen tai kukkakaalimainen nystyrä. Naisilla ne ilmaantuvat yleensä häpyhuulten tai emättimen alueelle, miehillä siittimen varteen, terskaan tai kivespussiin. Kondyloomaa voi esiintyä myös peräaukon seudulla tai virtsaputkessa. Virtsaputken kondylooma voi aiheuttaa kipua virtsaamisen aikana.
Kondylooman tutkiminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Sukupuolitauteihin erikoistuneita lääkäreitä ovat ihotautilääkärit, gynekologit (naispotilaat) sekä urologit (miespotilaat). Perustutkimuksiin kuuluvat sukuelinten ja peräaukon seudun tarkastelu. Jos kondyloomamuutos on tyypillinen, ei muita tutkimuksia tarvita. Tarvittaessa piilevät kondyloomamuutokset voidaan saada esille erillisen kivuttoman etikkahapposivelyn avulla. Paikallispuudutuksessa otettavaa pientä koepalaa käytetään vain erityistapauksissa diagnoosin varmistamiseksi.
Naisille lääkäri tekee yleensä myös gynekologisen tutkimuksen. Tutkimuksen yhteydessä otetaan tavallisesti myös papa-koe (gynekologinen irtosolukoe). Kokeen avulla voidaan tutkia emättimen ja kohdunkaulan alueen solumuutoksia ja mahdollisia kohdunkaulasyövän esiasteita.
Kondylooman itsehoito
Pienet kondyloomamuutokset voivat hävitä itsestäänkin ajan kuluessa. Muuta varsinaista itsehoitoa kondyloomaan ei ole. Vaikka kondomi ei täysin estä kondylooman tarttumista, sen käyttö on kuitenkin hyvä muistaa, jos itsellä tai kumppanilla on ollut tartunta.
Kondylooman ammattilaishoito ja paikallishoito
Isommat tai kukkakaalimaiset kondyloomamuutokset eivät yleensä häviä itsestään, vaan niiden hoitoon tarvitaan erillistä paikallishoitoa. Lääkäri voi kirjoittaa reseptillä liuosta (podofyllotoksiiniliuos) tai voidetta (imikimodivoide) paikallisesti kondylooma-muutoksiin siveltäväksi. Muutoksia voidaan käsitellä myös laserilla tai niitä voidaan jäädyttää tai poistaa pienellä leikkauksella esim. ihotautilääkärin toimesta. Hoito on usein tehokas, mutta kondylooma voi myös uusiutua hoidon jälkeen.
Kondylooman ehkäisy ja HPV-rokote
Kondyloomaa aiheuttavat virukset tarttuvat pääasiassa sukupuoliyhteydessä. Ne aiheuttavat kuitenkin vain pienelle osalle näkyviä muutoksia. Vaikka kondomi ei täysin estä kondylooman tarttumista, sen käyttö on kuitenkin hyvä muistaa varsinkin tilapäisissä seksisuhteissa.
HPV-virusten tartuntaa voidaan ehkäistä rokotteen avulla. Suomessa on saatavilla kahta HPV-rokotetta. Toinen antaa suojan kohdunkaulan syöpää aiheuttaville virustyypeille 16 ja 18, ja tämä rokote on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan v. 2013 alusta saakka (se on ilmainen 6. - 9.luokkalaisille tytöille). Toinen valmiste on kattavampi, sillä se antaa lisäksi suojan myös kondyloomaa aiheuttaville virustyypeille (HPV 6 ja HPV 11). Molemmat rokotteet antavat suojan kuitenkin vain niille, jotka eivät ole vielä saaneet HPV-virustartuntaa. Tämän vuoksi rokotteiden ottamista suositellaan jo hyvissä ajoin ennen sukupuolielämän aloittamista.
Mikäli rokotetta ei saa kansallisen rokotusohjelman kautta, sitä varten tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti.