Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi tarkoittaa tahatonta virtsan karkaamista. Vaiva voi johtua lantionpohjan lihasten heikkoudesta (ns. ponnistusinkontinenssi), pitkäaikaisesta virtsarakon ärsytyksestä (ns. pakkoinkontinenssi) tai molemmista. Virtsankarkailu yleistyy iän myötä ja on pääasiassa naisten vaiva: noin joka viides työikäinen nainen kärsii virtsankarkailusta.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Yksittäinen virtsankarkailu on yleistä naisilla eikä sen takia tarvitse hakeutua lääkäriin.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä, mikäli virtsankarkailu on jatkuvaa ja alkaa haitata päivittäistä elämää.
Virtsankarkailun aiheuttajat ja tutkimukset
Virtsankarkailu yksittäisenä tapahtumana on yleinen oire naisilla. Se voi liittyä esimerkiksi virtsatietulehdukseen tai ilmaantua myös ilman selvää syytä. Pitkäaikainen virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi voidaan jakaa naisilla oireiden perusteella ponnistusinkontinenssiin, pakkoinkontinenssiin, niiden sekamuotoon sekä ylivuotoinkontinenssiin.
Ponnistusinkontinenssissa virtsa karkaa ponnistuksen yhteydessä tai paineen noustessa vatsaontelossa äkillisesti (esim. yskiessä). Tällöin lantionpohjan lihakset eivät pysty pitämään virtsaa virtsarakossa, vaan se karkaa virtsaputken kautta.
Pakkoinkontinenssissa oireilun aiheuttaa pitkäaikainen virtsarakon ärsytys. Tällöin ensin ilmaantuu pakonomainen virtsaamisen tarve, minkä jälkeen virtsa karkaa. Pakkoinkontinenssiin voi liittyä virtsatietulehduksia tai aikaisempia leikkauksia virtsateiden tai sukuelinten alueella. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla vaiva voi johtua myös estrogeenin eli naissukupuolihormonin puutteesta.
Sekamuotoisessa virtsankarkailussa esiintyy sekä ponnistus- että pakkoinkontinenssin oireita. Ylivuotoinkontinenssilla tarkoitetaan tilannetta, jossa virtsan kulku on estynyt ja virtsaa pääsee tippumaan vain hieman ”ylivuotona”.
Työikäisillä miehillä virtsankarkailu on verrattain harvinaista. Iäkkäämmillä miehillä virtsankarkailu yleistyy ja sen taustalla voi olla mm. lantionpohjan rakenteiden heikentyminen tai eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Miehillä pakkoinkontinenssi-tyyppinen oireilu on kuitenkin yleisempää. Tällöin vaiva voi liittyä ns. yliaktiiviseen virtsarakkoon, jolloin voi lisäksi esiintyä tihentynyttä virtsaamista tai virtsaamispakkoa ilman karkailua.
Lasten virtsakarkailusta on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa kastelu.
Virtsankarkailu on helppo tunnistaa, mutta vaivan tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin, gynekologin (naispotilaat), urologin (miespotilaat) tai geriatrin (ikäihmiset) vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat lantionpohjan lihasten tutkiminen sekä naisilla gynekologinen tutkimus ja miehillä mm. eturauhasen tunnustelu peräaukon kautta. Usein virtsankarkailua kartoitetaan erillisten oirekyselyiden avulla. Myös virtsaamispäiväkirjan pitämisestä voi olla hyötyä. Virtsatietulehdus suljetaan pois virtsanäytteellä. Joskus tarkemmista tutkimuksista, kuten virtsasuihkun paineen mittaamisesta, voi olla hyötyä.
Virtsankarkailun itsehoito
Virtsankarkailun itsenäisen hoidon kulmakivi on lantionpohjan lihasten harjoittaminen. Opastusta lihasten harjoittamiseen saa muun muassa fysioterapeuteilta. Virtsankarkailun itsehoitoon on apteekeista saatavilla virtsankarkailusuojia, joilla voidaan ehkäistä vaatteiden tahriintuminen. Tärkeää on myös varmistaa esteetön kulku wc-tiloihin – varsinkin iäkkäämpien henkilöiden kohdalla. Muu itsehoito riippuu vaivan tyypistä.
Vaihdevuodet ohittaneilla naisilla ilman reseptiä saatavat estrogeenivoiteet ja -emätinpuikot saattavat auttaa virtsankarkailuun selvästikin. Lisäksi mahdollisen ylipainon vähentämisestä on hyötyä kaikentyyppisen virtsankarkailun hoidossa.
Virtsankarkailun asiantuntijahoito
Virtsankarkailun asiantuntijahoito suunnataan vaivan aiheuttajan mukaan. Mahdollinen virtsatietulehdus hoidetaan antibioottikuurilla. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla hormonikorvaushoidosta tai sukuelinten alueen paikallisesta estrogeenihoidosta voi olla apua myös virtsankarkailuun.
Ponnistusinkontinenssissa mm. fysioterapeutti voi neuvoa sopivia harjoitteita lantionpohjanlihasten vahvistamiseksi (ns. lantionpohjan fysioterapia). Hankalissa tapauksissa paikallispuudutuksessa tehtävillä ns. nauhaleikkauksilla voidaan helpottaa oireilua.
Pakkoinkontinenssissa oireita voidaan helpottaa reseptilääkkeillä, jotka rentouttavat rakon ympärillä olevia lihaksia. Virtsankarkailuun kirjoitetuilla lääkkeillä voi kuitenkin olla haittavaikutuksia, kuten suun kuivumista tai ummetusta. Jos suun kautta otettavista lääkkeistä ei ole apua, voidaan joissakin tapauksissa harkita erillistä pistoshoitoa virtsaputken alueelle.
Miehillä vaivan syynä voi olla mm. eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, jolloin hoito kohdistuu perussyyn hoitamiseen. Myös miehille voidaan tarvittaessa antaa rakon lihaksia rentouttavia lääkkeitä.
Virtsankarkailun ehkäisy ja lantionpohjan lihakset
Lantionpohjan lihasten heikentyminen voi altistaa virtsankarkailulle. Tällöin lihasten harjoittaminen eri liikuntamuodoilla (kuten pyöräily, pilates tai kävely) ja erityisillä lihasharjoitteilla on tärkeää. Tarvittaessa mm. fysioterapeutit voivat neuvoa tarkoituksenmukaisia harjoitteita. Ylipainoa ja tupakointia on hyvä välttää, koska ne altistavat virtsankarkailulle. Mm. kuntosaliohjaajat ja ravitsemusterapeutit voivat auttaa painonpudotuksessa ja apteekeista on saatavilla itsehoitotuotteita tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi.
Myös synnytys voi altistaa virtsankarkailulle. Lantionpohjan lihasten harjoittelulla erityisesti synnytyksen jälkeen voidaankin ehkäistä virtsankarkailua tehokkaasti.