Uniapnea tarkoittaa toistuvia, yli 10 sekunnin hengityskatkoksia unen aikana. Vaiva johtuu ylähengitysteiden ahtautumisesta nukuttaessa. Uniapneasta kärsii noin 4 000 miestä ja 2 000 naista / 100 000 suomalaista kohti.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Tavallista ja ajoittaista kuorsausta voi pyrkiä vähentämään itsehoidolla, ellei vaivaan liity selvää päiväväsymystä.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli kuorsaamista ja yöllisiä hengityskatkoksia on usein, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Jos lisäksi esiintyy päiväväsymystä, muistihäiriöitä tai pakonomaista nukahtelutaipumusta päivisin, on tutkimuksiin syytä hakeutua herkemmin.
Uniapnean oireet ja tutkiminen
Uniapnea aiheuttaa katkeilevaa kuorsausta ja unenaikaisia hengityskatkoksia. Lisäksi esiintyy suun kuivumista, tihentynyttä yöllistä virtsaamistarvetta sekä yöhikoilua. Hengityskatkosten vuoksi unen laatu heikkenee ja uni jää katkonaiseksi. Tämä aiheuttaa lähes aina päiväväsymystä ja verenpaineen nousua, mutta usein myös muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia sekä jopa pakonomaista nukahtelutaipumusta päivisin.
Yöunen häiriintyminen (katso unettomuus) pitempiaikaisesti lisää mm. sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin, diabeteksen sekä tapaturmien riskiä.
Uniapnean tutkimisesta vastaavat yleislääkäreiden lisäksi KNK-lääkärit (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri) ja keuhkolääkärit. Perustutkimukseen uniapneaa epäiltäessä kuuluu nenänielun rakenteen sekä suun tarkastelu. Tarvittaessa voidaan ottaa laboratoriokokeita (kuten veren hemoglobiini) ja sydänfilmi eli EKG muiden väsymystä ja hengityskatkoksia aiheuttavien syiden poissulkemista varten. Uniapnean tarkka diagnosointi tapahtuu unirekisteröintiä käyttämällä.
Uniapnean itsehoito
Uniapnean itsehoito koostuu elämäntapamuutoksista sekä nukkumisasentoon vaikuttamisesta. Ylipainon vähentäminen liikunnan ja terveellisen ruokavalion avulla on oleellista uniapnean hoidossa. Myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden vähentäminen sekä tupakoinnin lopettaminen helpottavat oireita.
Usein kuorsaaminen ja hengityskatkokset tulevat esille erityisesti selällään nukuttaessa. Tällöin voi pyrkiä kiinnittämään yöasun selkäosaan jotain ylimääräistä, joka ehkäiseen unissaan selälleen kääntymisen.
Uniapnean asiantuntijahoito ja CPAP-laite
Mikäli ylipainon vähentäminen ei onnistu omatoimisesti, apua laihduttamiseen saa mm. ravitsemusterapeuteilta ja fysioterapeuteilta.
Yleisin varsinainen asiantuntijahoito uniapneaa sairastavilla on kuitenkin unen aikainen ylipainehengityslaitehoito (CPAP-laite). Nenämaskilla toimiva laite pitää ylipaineen avulla hengitysteitä auki ja helpottaa näin ilman kulkua nukuttaessa. Joskus päädytään myös KNK-lääkärin suorittamaan leikkaushoitoon, jossa nenänielun rakenteita avarretaan.
Uniapnean ehkäisy
Ylipaino on uniapnean merkittävä riskitekijä. Ylipainon vähentäminen liikunnan sekä terveellisen ruokavalion avulla ehkäiseekin tehokkaasti uniapneaa. Apua painonhallintaan saa mm. ravitsemusterapeuteilta ja personal trainereilta.
Myös runsas alkoholin kulutus ja tupakointi ovat yhteydessä uniapneaan, joten liiallisen alkoholinkäytön ja tupakoinnin välttäminen ehkäisevät unen aikaisia hengityskatkoksia. Mm. apteekeista saa itsehoitotuotteita tupakoinnin lopettamisen helpottamiseksi.