Perusverenkuva eli PVK on verikoe, joka antaa yleiskuvan veren sisältämistä soluista ja hemoglobiinista. Se mittaa veren punasolujen, valkosolujen sekä verihiutaleiden määrää, kokoa ja osuutta. PVK sisältää seuraavat tutkimukset: B-Hb (hemoglobiini), B- Hkr (hematokriitti), B-Eryt (erytrosyytit, punasolut), B-Leuk (leukosyytit, valkosolut), E-MCH (punasolujen hemoglobiinin massa), E-MCHC (massakonsentraatio), E-MCV (keskitilavuus). Täydelliseen verenkuvaan (B-TVK) kuuluu edellisten lisäksi valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi) ja verihiutaleet (B-Trom).
Perusverenkuva eli PVK
Perusverenkuva eli PVK on apuna monien eri sairauksien toteamisessa ja se kuuluu mm. verisairauksien, anemian ja tulehdustautien perustutkimuksiin. PVK tutkitaan yleensä, jos potilaalla on esim. väsymystä, vatsakipuja, mustelmataipumusta tai muita epäselviä oireita. Syöpähoidot vaikuttavat veriarvoihin, etenkin valkosolujen määrään, minkä vuoksi verenkuvaa seurataan syöpähoitojen aikana tiheästi. Veren puna- ja valkosolujen muutokset voivat kertoa myös raudan tai jonkin vitamiinin puutteesta.
PVK:n sisältämien tutkimusten normaalit raja-arvot ovat:
B-Hb: naiset 125 - 160 g/l, miehet 135 - 180 g/l
B-HKR: naiset 37 - 47 %, miehet 40 - 54 %
B-Eryt: naiset 4,0 - 5,3 x1012/l, miehet 4,5 - 6,1 x1012/l
E-MCH: 27 - 32 pg
E-MCHC: 320 - 360 g/l
E-MCV: 80 - 96 fl
B-Leuk: 4,0 - 10,0 x 109/l
PVK-kokeen ottaminen
PVK-koe otetaan yleensä samalla tavalla ja samaan aikaan kuin muutkin laskimoiden verestä otettavat verikokeet. Laboratorion henkilöstö ottaa verinäytteen neulalla näytteenottoputkeen. Yleensä neula pistetään kyynärtaipeen tai kämmenselän laskimoon, mutta myös muualla sijaitsevia ihon alla kulkevia laskimoita voidaan tarvittaessa käyttää. Pistettäessä neula ihon läpi verisuoneen saattaa tuntua lievää ja nopeasti ohi menevää kipua. Lapsilla verinäytteen ottoa voidaan helpottaa käyttämällä ihoa puuduttavaa laastaria tai voidetta ennen näyteneulan pistoa.
PVK-kokeen jälkeen ja tulokset
Jos verta on otettu useita eri tutkimuksia varten, on näytteenoton jälkeen syytä syödä ja juoda kunnolla sekä levätä hyvin. Näytteenottokohta saattaa vuotaa hieman verta, mutta vuoto loppuu yleensä nopeasti eikä muita jälkioireita pääsääntöisesti ole. Perusverenkuvan valmistuminen vie yleensä noin 3 vuorokautta. Tulokset lähetetään joko tutkittavalle itselleen tai lähettäneelle lääkärille tai hoitajalle. Lääkäri tulkitsee vastaukset ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.
Korvaukset
Kelan sairausvakuutus korvaa osan lääkärin määräämistä ja sairauden vuoksi tarpeellisista verikokeista, kuten perusverenkuvan ottamisesta. Korvausta suoritetaan vain tutkimuksesta, joka on tehty vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lisätietoja korvauksen hakemisesta saa Kelasta.