Mustelma eli hematooma tarkoittaa ihonsisäistä tai limakalvonalaista pientä verenvuotoa. Iholla mustelmat ovat väriltään aluksi ruskeanpunaisia tai sinertäviä, mutta poistuessaan niiden väri yleensä vaalenee ja muutuu hieman kellertäväksi. Mustelmaherkkyys vaihtelee yksilöittäin. Tavallisesti mustelmat syntyvät pienten kolhujen seurauksena (jopa huomaamatta), mutta varsinkin vanhuksilla niitä voi syntyä myös ihon haurastumisen vuoksi. Lisäksi jotkin lääkitykset ja harvinaiset sairaudet voivat aiheuttaa mustelmia.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Pienestä mustelmasta (alle 3 cm) ei tarvitse huolestua, vaikka se syntyisikin huomaamatta. Myöskään jalkojen turvotukseen liittyvät pienet verenpurkaukset eivät vaadi hoitoa.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli mustelmia syntyy useita ilman selvää syytä tai esiintyy muita yleisoireita (kuten kuumetta, väsymystä, yleisvoinnin laskua tai laihtumista), on hyvä hakeutua lääkäriin nopeasti.
Kiireellinen
Kuumeinen lapsi tai nuori, jonka iholle ilmaantuu pieniä verenpurkaumia, tulee aina viedä päivystyksellisesti tarkempiin tutkimuksiin.
Mustelmien aiheuttajat ja tutkiminen
Lääkärit käyttävät eri sanoja verenpurkaumia kuvatessaan. Ns. ”tavallisia” mustelmia kutsutaan ekkymooseiksi. Alle 3 mm läpimittaisia pieniä, punaisia ja tarkkarajaisia verenpurkaumia nimitetään petekioksi eli hiussuoniverenvuodoiksi. Purppura taas tarkoittaa ryhmää erilaisia sairauksia, joille on tyypillistä lisääntyvät verenpurkaumat iholla ja limakalvoilla.
Tavalliset mustelmat ovat hyvin yleisiä. Usein ne ilmaantuvat kolhun tai iskun jälkeen, joskus jopa huomaamatta. Pienestä mustelmasta (alle 3 cm) ei tarvitse huolestua, vaikka selkeää kolhua tai syytä taustalta ei muistaisikaan. Vanhuksilla laajemmatkin mustelmat esim. kyynärvarressa ja kämmenselässä ovat yleisiä; ne johtuvat iän mukanaan tuomista muutoksista ihon rakenteessa ja liikkuvuudessa.
Pienet verenpurkaumat eli petekiat vovati liittyä esim. sydämen vajaatoiminnan aiheuttamaan jalkojen turvotukseen. Tällöin ne eivät vaadi erityistä hoitoa. Mikäli petekioita alkaa ilmaantua eri puolille kehoa ja lisäksi ilmaantuu yleisoireita, kuten korkeaa kuumetta ja väsymystä, saattaa taustalla olla vakava tulehdus (esim. aivokalvontulehdus tai bakteeriperäisen nielurisatulehduksen eli angiinan jälkitauti eli tulirokko).
Mustelmien takana voi harvemmin olla syynä jokin verisuoniin, verihiutaleisiin tai veren hyytymiseen vaikuttava sairaus (ns. purppura tai purpura). Tällöin iholle voi syntyä useita mustelmia tai petekioita ilman syytä. On kuitenkin hyvä muistaa, että mustelmat ovat erittäin yleisiä ja taustalla olevat vakavammat syyt taas harvinaisia.
Mustelmien tarkempi tutkiminen tapahtuu yleislääkärin, lastenlääkärin, sisätautilääkärin tai hematologin (veritautien erikoislääkäri) vastaanotolla. Perustutkimuksiin mustelmien vuoksi kuuluvat mm. ihon tutkiminen sekä tarvittaessa yleistutkimus. Selkeissä tapauksissa ei edes verikokeita tarvitse aina ottaa.
Mikäli tutkittavalla on yleisoireita tai mustelmataipumus on selvästi lisääntynyt, otetaan syyn selvittämiseksi verikokeita (kuten perusverenkuva eli PVK tai täydellinen verenkuva sekä tulehdusarvo eli CRP).
Mustelmien itsehoito
Mikäli mustelma syntyy kolhun seurauksena, sen kokoa voi yrittää rajoittaa laittamalla ihon päälle jotain kylmää ja painamalla kolhiintunutta kohtaa muutaman minuutin ajan. Tavalliset mustelmat häviävät itsestään muutamassa päivässä, eivätkä ne vaadi erityistä hoitoa.
Tarvittaessa mustelman häviämistä voi yrittää nopeuttaa käyttämällä apteekista ilman reseptiä saatavaa mukopolysakkaridivoidetta tai -geeliä.
Mustelmien asiantuntijahoito
Mustelmien asiantuntijahoito suunnataan niiden aiheuttajan mukaisesti. Mikäli mustelmataipumuksen taustalla on jokin käytössä oleva lääke, pyritään tilalle löytämään mahdollisuuksien mukaan korvaavia valmisteita. Tällaisia mustelmia aiheuttavia lääkkeitä ovat mm. varfariini, klopidokreeli, tulehduskipulääkkeet ja tietyt masennuslääkkeet.
Jos taas taustalta löytyy jokin mustelmia aiheuttava tila, tapahtuu hoito vaivan aiheuttajan mukaan (katso esim. jalkojen turvotus ja nielurisatulehdus eli angiina)
Mustelmien ehkäisy ja lääkkeet
Tietyt lääkkeet voivat lisätä mustelmien syntyä. Verenohennuslääkkeenä käytetty varfariini sekä klopidokreeli hidastavat veren hyytymistä ja voivat siten lisätä mustelmia. Myös tulehduskipulääkkeiden (kuten ibuprofeenin tai aspiriini) tai tiettyjen masennuslääkkeiden käyttö voi altistaa mustelmille.
Mikäli tällaisia lääkkeitä on käytössä ja havaitsee selkeää mustelmien lisääntymistä, asiasta on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa.