Tyypin 2 diabeteksessa eli aikuistyypin sokeritaudissa veren sokeripitoisuuden säätely häiriintyy. Tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin vaikutuksen heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä, jolle mm. lihominen altistaa. Tauti kehittyy yleensä vasta aikuisiällä, ja sitä sairastaa lähes joka kymmenes suomalainen.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos etenkin ylipainoisella henkilöllä on selittämätöntä väsymystä, lisääntynyttä virtsaneritystä tai poikkeavaa janon tunnetta, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen viimeistään muutaman viikon sisällä.
Tyypin 2 diabeteksen oireet ja tutkiminen
Tyypin 2 diabetes on usein pitkään petollisen oireeton, mutta verensokeritason noustessa saattaa ilmaantua väsymystä, lisääntynyttä virtsaneritystä tai janon tunnetta. Yleensä tyypin 2 diabetes huomataan verikokeiden avulla.
Hoitamattomaan diabetekseen voi liittyä muitakin sairauksia, jotka johtuvat kohonneesta verensokeritasosta. Nämä ns. liitännäissairaudet kehittyvät kuitenkin hitaasti, yleensä vuosien kuluessa. Diabeettisessa nefropatiassa eli munuaissairaudessa munuaisten toiminta häiriintyy. Diabeettisessa neuropatiassa eli ääreishermoston sairaudessa jalkoihin saattaa ilmaantua kipuja ja pistelyä. Diabeettinen retinopatia eli silmän verkkokalvon sairaus puolestaan aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä. Diabeteksen hyvällä hoidolla voidaan merkittävästi vähentää liitännäissairauksien ilmaantumista.
Diabeteksen toteaminen perustuu verensokerin määritykseen. Jos verensokeri on toistuvasti yli 7 mmol/l (millimoolia litrassa), voidaan puhua diabeteksesta. Pitkän ajan verensokeri, HbA1c, kertoo verensokeritasosta noin 2 kuukauden ajalta ja yli 48 mmol/mol (>6,5 %) arvo voi tarkoittaa diabetesta. Myös sokerirasituskoetta käytetään: siinä juodaan glukoosia eli rypälesokeria sisältävää nestettä ja sen jälkeen mitataan verensokeriarvoja. Jos kahden tunnin kohdalla mitattu arvo on yli 11 mmol/l, voidaan diabetesdiagnoosi asettaa.
Tyypin 2 diabeteksen itsehoito
Itsehoito on oleellinen osa tyypin 2 diabeteksen hoitoa, ja yleensä tämä tarkoittaa pyrkimistä pysyviin ja merkittäviin elintapamuutoksiin. Mikäli ylipainoa on, jo 5-10 % painonpudotus parantaa selvästi diabeteksen hoitotasapainoa ja laskee verensokeritasoa. Myös säännöllinen liikunta lisää tutkitusti elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa sokeritasapainoa. Samalla se tukee painonhallintaa. Suositeltava liikuntamäärä on vähintään puoli tuntia reipasta liikuntaa viitenä päivänä viikossa. Paras teho saavutetaan, jos harjoitteluun on yhdistetty sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoharjoituksia.
Aikuistyypin diabeetikon ruokavalioksi sopii normaali, terveellinen ruokavalio - mitään erityistä "diabeetikon ruokavaliota" ei siis tarvitse noudattaa. Hiilihydraatteja (erityisesti ravintokuitua) tulisi olla 45-50 %, rasvoja 25-35 % ja proteiineja 10-20 % kokonaisenergiasta. Kovia eläinrasvoja on hyvä välttää, ja pyrkiä korvaamaan ne pehmeillä, kasviperäisillä rasvoilla. Vähäsuolaisuus on myös hyväksi. Koska diabetes altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, tupakoImattomuus on tärkeä osa hoitoa. Apteekeista on saatavilla erilaisia tupakoinnin lopettamisessa auttavia tuotteita.
Tyypin 2 diabeteksen asiantuntijahoito ja diabeteslääkkeet
Tyypin 2 diabeteksessa pyrittään ensisijaisesti tekemään elintapamuutoksia, eli lisäämään liikuntaa ja pudottamaan painoa. Apua elintapamuutoksiin saa mm. diabeteshoitajilta, ravitsemusterapeuteilta ja fysioterapeuteilta. Mikäli hoitotavoitteisiin ei näillä keinoilla päästä, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä (esim. metformiini ja gliptiini) tai pistettäviä lääkevaihtoehtoja. Jos nämä lääkkeet eivät myöskään tuo toivottua vaikutusta, voidaan tyypin 2 diabeteksenkin hoidossa joutua käyttämään insuliinia.
Laihdutusleikkauksista voi olla hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa hyvin ylipainoisilla henkilöillä.
Tyypin 2 diabeteksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota myös muiden sairauksien, kuten sydän- ja verenkiertosairauksien, hoitoon. Tavoitteena on välttää vakavia verisuonitapahtumia, kuten sydäninfarktia ja aivohalvausta (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Tämän vuoksi lääkäri yleensä suosittelee asetyylisalisyylihapon eli aspiriinin päivittäistä ottamista kaikille tyypin 2 diabeetikoille.
Korvaukset
Insuliinihoitoiseen diabetekseen saa Kelan 100 % lääkekorvausta. Diabeteksen muihin lääkemuotoihin on mahdollisuus saada 65 % lääkekorvausta, jos diabeteksen toteamisen vaatimukset täyttyvät. Näissä tapauksissa hoitava lääkäri voi tehdä lääkärinlausunnon korvattavuuden hakemiseksi. Pistettävillä lääkkeillä on eroavaisuuksia korvauksien suhteen, sillä osa niistä ei ole erityiskorvauksen piirissä. Tästä voit kysyä omalta hoitavalta lääkäriltäsi.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy
Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiä voi vähentää selvästi terveellisillä elintavoilla. Lihominen on merkittävin yksittäinen tekijä tyypin 2 diabeteksen taustalla. Mikäli vyötärönympärys on miehillä yli 100 cm ja naisilla yli 90 cm tai painoindeksi on yli 25, jo 5-10% painon pudotus laskee huomattavasti aikuistyypin diabeteksen riskiä. Tämän vuoksi aikuistyypin diabeteksen ehkäisyyn kuuluukin oleellisesti painonhallinta ja liikunta. Liikunnalla on myös oma, painosta erillinen vaikutuksensa: vähän liikkuvien diabetesriski on jopa kaksinkertainen paljon liikkuviin verrattuna.
Apua painonhallintaan ja itselle sopivan liikuntamuodon löytämiseen saa mm. ravitsemusterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta. Diabetesliitolla on myös kyselytesti, jolla voidaan arvioida tarkemmin tyypin 2 diabeteksen riskiä (linkki testiin).