Tyypin 1 diabetes eli lapsuus- tai nuoruusiän diabetes tarkoittaa haiman insuliinin tuotannon sammumista ja siitä aiheutuvia oireita. Insuliinituotanto sammuu, koska tulehdusreaktio haimassa johtaa insuliinia tuottavien solujen vaurioitumiseen ja lopulta tuhoutumiseen. Sen tarkat syntymekanismit ovat edelleen epäselviä. Nykytutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen kehittyminen johtuisi sekä perimästä että muista tekijöistä, kuten sairastetuista virustulehduksista. Noin 4 000 lapsella on tyypin 1 diabetes ja se todetaan vuosittain useilla kymmenillä lapsilla. Väestötasolla tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 60 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti.
MILLOIN HOITOON?
Kiireellinen
Jos varsinkin lapsella tai nuorella esiintyy yllä mainittuja tyypin 1 diabeteksen oireita (laihtumista, väsymystä ja suurentuneita virtsamääriä), tulee lääkäriin hakeutua välittömästi.
Tyypin 1 diabeteksen oireet ja tutkiminen
Nuoruustyypin diabeteksen tyypillisiä oireita ovat laihtuminen, väsymys sekä suurentuneet virtsamäärät. Oireet voivat ilmaantua nopeastikin, jopa muutamien päivien tai viikkojen aikana.
Lapsilla tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, väsymys sekä huonontunut ruokahalu. Oireet alkavat usein jonkin tulehdustilan aikana, jolloin flunssainen tai mahatautinen lapsi vaikuttaa erityisen väsähtäneeltä. Pikkulapsille voi ilmaantua uudelleen aikaisemmin jo loppunutta kastelua. Jos lievemmät alkuoireet jäävät huomaamatta, voi diabetes edetessään aiheuttaa muita oireita, kuten vatsakipua, tihentynyttä hengitystä ja tajunnan heikentymistä. Tällöin puhutaan ketoasidoosista, joka johtuu veren happamuuden lisääntymisestä. Oireet kehittyvät useimmiten parin viikon aikana. Diabetes voi edetessään olla henkeä uhkaava, mutta tällaiset tilanteet ovat onneksi melko harvinaisia. Vakavampien tilanteiden ehkäisemiseksi varhainen oireiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Jos diabetes on aikuisilla huonossa hoitotasapainossa ja verensokeritaso pysyy pitkään korkealla, voi seurauksena olla myös muiden sairauksien kehittyminen. Nämä ns. liitännäissairaudet ilmaantuvat yleensä vuosien kuluessa. Esim. diabeettisessa nefropatiassa eli munuaissairaudessa munuaisten toiminta häiriintyy. Diabeettisessa neuropatiassa eli ääreishermoston sairaudessa jalkoihin saattaa ilmaantua kipuja ja pistelyä. Diabeettinen retinopatia eli silmän verkkokalvon sairaus puolestaan aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä.
Diabeteksen toteaminen perustuu verensokeritason määritykseen. Mikäli verensokeritaso aamulla ennen ruokailua on toistuvasti yli 7 mmol/l (millimoolia litrassa), voidaan diabetesdiagnoosi asettaa. Tuoreessa tyypin 1 diabeteksessa verensokeritaso voi olla hyvinkin korkea, jopa yli 30 mmol/l. Verensokeritason mittaamisen lisäksi taudin alkututkimuksiin kuuluu myös muita veri- ja virtsakokeita.
Tyypin 1 diabeteksen itsehoito
Lapsuustyypin diabeteksen hoidon aloitus tapahtuu aina sairaalaoloissa. Alkuvaiheen jälkeen diabeteksen jatkohoito koostuu insuliinipistoksista ja ruokavaliosta. Lasten tapauksissa itsenäinen pistosten annostelu ja verensokerin seuranta opastetaan sairaalassa koko perheelle.
Tyypin 1 diabeteksen hoito
Diabeteksen ensivaiheen hoito tapahtuu sairaalaoloissa. Joskus alussa hoito voi vaatia 1-2 vuorokauden tehohoitojakson, jolloin lapsen nestetasapaino ja verensokeriarvot korjataan. Lasten tapauksissa diabeteksen jatkohoito opastetaan koko perheelle. Lapsilla insuliinin anto ja annostelutapa suunnitellaan lapsen painon ja harrastusten mukaisesti. Nykyään insuliinin annostelu on joustavaa helppokäyttöisten insuliinikynien tai insuliinipumppujen myötä. Myös diabeteshoitajat ja ravitsemusterapeutit voivat neuvoa ruokavalioon ja hiilihydraattilaskentaan liittyvissä asioissa. Verensokeripitoisuutta voidaan seurata ihon pinnalta elektronisella sensorilla. Lapsuusiän diabeteksen hoito on kehittynyttä ja lapsidiabeetikon elämä on varsin normaalia ilman suuria rajoituksia.
Diabeteksen hyvällä hoidolla voidaan vähentää merkittävästi liitännäissairauksien syntyä. Myös muiden mahdollisten sairauksien (kuten verenpainetauti) hyvä hoito on tärkeää.
Korvaukset
Insuliinilääkitykseen saa Kelan 100 % lääkekorvausta, jos diabeteksen toteamisen vaatimukset täyttyvät. Tällöin hoitava lääkäri voi tehdä lääkärinlausunnon korvattavuuden hakemiseksi.