Muistihäiriöt - Klinik.fi

VALITUT OIREET (1)

Muistihäiriöt

Päivitetty: 20.09.2018

Muistihäiriöt tarkoittavat vaikeutta muistaa aiempia tapahtumia tai tiedollisia asioita. Varsinaisista muistisairauksista poiketen muistihäiriössä muut aivotoiminnot (kuten kielelliset toiminnot ja käsityskyky) kuitenkin säilyvät. Muistihäiriöiden yleisimpiä aiheuttajia ovat mm. alkavat muistisairaudet (dementiat), masennus, aivoverenkierron häiriöt sekä tietyt lääkkeet ja aineenvaihduntasairaudet. Joka kolmas yli 65-vuotias kokee jonkinlaista muistioiretta, kun taas varsinaiseen muistisairauteen sairastuu vuosittain vain noin 250 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti.

MILLOIN HOITOON?

Suositellaan jatkotutkimusta

Muistitutkimuksiin voi hakeutua aina, jos on huolissaan omasta muististaan. Erityisesti tutkimuksiin on syytä hakeutua, mikäli esiintyy päivittäistä unohtelua ja tavaroiden häviämistä tai huomaa uusien asioiden oppimisen olevan huomattavan hankalaa.

Muistihäiriöiden aiheuttajat ja tutkiminen

Muistihäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia niin mieleen painamisessa, muistissa säilyttämisessä kuin mieleen palauttamisessakin. Ikääntymiseen voi liittyä lievää oppimisen ja muistiin palauttamisen hidastumista, mutta varsinaiset muistihäiriöt eivät normaaliin vanhenemiseen kuulu. Selvien muistiongelmien taustalla onkin aina jokin muistihäiriötä aiheuttava sairaus tai tila.

Yksi yleisimpiä muistihäiriön aiheuttajia on masennus. Tällöin muina oireina voi olla mm. alakuloinen mieliala, väsymys ja mielenkiinnon menetys. Työuupumus eli burn-out voi oireilla samalla tavoin. Muistihäiriöitä voi liittyä myös kilpirauhasen vajaatoimintaan, jolloin muina oireina on tyypillisesti väsymystä, painonnousua ja ummetusta. Lisäksi aivoverenkierron häiriöt (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto), jotkin epilepsiatyypit sekä harvinaisemmat migreenin muodot voivat aiheuttaa ohimenevän muistihäiriön.

Alkoholin liiallinen käyttö voi aiheuttaa lyhytaikaisen, mutta pitkittyessään myös pysyvämmän muistihäiriön. Myös tiettyjen vitamiinien (kuten B-12 vitamiinin ja foolihapon) puute voi häiritä muistin toimintaa. Lisäksi tietyt lääkeryhmät voivat olla erityisesti vanhusten muistihäiriön taustalla: unilääkkeet ja muut rauhoittavat lääkkeet, virtsan pidätyskykyyn vaikuttavat lääkkeet sekä tietyt keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet.

Varsinaisista etenevistä muistisairauksista on kerrottu erillisessä artikkelissa dementia.

Yleislääkärin suorittamaan tutkimukseen muistihäiriöitä epäiltäessä kuuluvat mm. jänneheijasteiden eli refleksien, lihasten voimien ja jäntevyyden sekä tasapainon tutkiminen. Erilaiset muistia kartoittavat kyselykaavakkeet (esim. MMSE, CERAD, Muistiseula) sekä mielialan arvioiminen kuuluvat myös perustutkimuksiin. Aineenvaihduntaan liittyvien syiden poissulkemiseksi otetaan tavallisesti muutamia verikokeita. Varsinaisten muistisairauksien (katso dementia) tutkimuksiin kuuluu myös aivojen magneettikuvaus eli MRI. Tarvittaessa muistihäiriötä voi selvittää tarkemmin neurologin, geriatrin tai psykiatrin johdolla.

Muistihäiriöiden itsehoito

Muistihäiriöiden taustalla oleva syy pitää aina pyrkiä selvittämään, joten sinällään hoito suunnitellaan aina asiantuntijoiden avulla. Itsehoidolla on kuitenkin merkitystä taustasyystä riippumatta: Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat hidastamaan muistin heikkenemistä, kun taas tupakointia ja liiallista alkoholinkäyttöä kannattaa välttää. Myös hyvät harrastukset, aktiivinen elämäntapa ja iloa tuottavat ihmissuhteet auttavat ylläpitämään normaalia muistia.

Omega-3-rasvahappojen käytöstä muistihäiriöiden itsehoidossa on jonkin verran näyttöä. Halutessaan niitä voi ostaa apteekeista ilman reseptiä.

Muistihäiriöiden asiantuntijahoito

Muistihäiriön asiantuntijahoito suunnitellaan taustalla olevan syyn mukaan. Esimerkiksi tiettyjen vitamiinien (B-12 ja foolihappo) puutteen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan korjaaminen voi palauttaa muistin täysin ennalleen. Mikäli muistihäiriön taustalta löytyy masennusta tai työuupumusta, niiden hoitaminen auttaa korjaamaan myös muistiin liittyviä ongelmia.

Joskus unilääkkeet ja muut rauhoittavat lääkkeet, virtsan pidätyskykyyn vaikuttavat lääkkeet sekä tietyt keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat aiheuttaa muistiongelmia. Tällöin lääkäri pyrkii vaihtamaan kyseisen lääkkeen paremmin sopivaan valmisteeseen.

Varsinaisten etenevien muistisairauksien hoitoa on käsitelty erillisessä artikkelissa dementia.

Muistihäiriöiden ehkäisy

Terveelliset elintavat ja aktiivinen elämäntapa ovat parhaita keinoja ennaltaehkäistä muistihäiriöitä. Säännöllinen liikunta, tupakoinnin ja liiallisen alkoholinkäytön välttäminen sekä terveellinen ruokavalio ovat hyväksi niin aivoille kuin koko kehollekin. Omega-3-rasvahappojen käytöstä muistihäiriöiden ehkäisyssä on jonkin verran näyttöä. Myös hyvät harrastukset ja iloa tuottavat ihmissuhteet auttavat muistihäiriöiden ehkäisyssä.

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja

Asiantuntijat

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja