Dementia eli etenevä muistisairaus tarkoittaa tilaa, jossa useat eri aivotoiminnot heikkenevät, mikä johtaa selviytymisongelmiin jokapäiväisessä elämässä. Dementian yleisimpiä aiheuttajia ovat Alzheimerin tauti sekä aivoverenkiertosairaudet. Harva työikäinen kärsii merkittävästä dementiasta, mutta 65-74 –vuotiaista noin 4 prosentilla on etenevä muistisairaus ja yli 85-vuotiaista jo 35 prosentilla. Normaaliin vanhenemiseen ei itsessään kuulu muistin merkittävää heikkenemistä.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Muistitutkimuksiin voi hakeutua aina, jos on huolissaan omasta tai jonkun läheisen ihmisen muistista. Erityisesti tutkimuksiin on syytä hakeutua, mikäli esiintyy päivittäistä unohtelua ja tavaroiden häviämistä tai huomaa uusien asioiden oppimisen olevan huomattavan hankalaa.
Dementian oireet ja tutkiminen
Dementia aiheuttaa muistin heikkenemistä; erityisesti tämä näkyy vaikeutena oppia uusia asioita tai taitoja. Aluksi vanhat asiat tulevat vielä normaalisti mieleen, mutta myöhemmässä vaiheessa myös niiden muistaminen vaikeutuu. Dementian edetessä alkaa ilmaantua vaikeuksia hahmottaa ympäristöä – varsinkin uusissa paikoissa liikkuminen vaikeutuu ja eksymisiä tapahtuu. Myös raha-asioiden hoitaminen ja monimutkaisten asioiden ymmärtäminen vaikeutuu. Lopulta myös arkiaskareista selviytyminen tulee mahdottomaksi.
Tyypillisesti dementiasta kärsivä pyrkii peittelemään ja vähättelemään oireitaan, toisin kuin lievemmästä muistihäiriöstä kärsivät. Dementiaan saattaa liittyä myös masentuneisuutta, epäluuloisuutta ja aggressiivisuutta.
Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja (noin 70 % potilaista). Sen perimmäistä syytä ei tiedetä, eikä siihen toistaiseksi ole parantavaa hoitoa. Toiseksi yleisin dementian aiheuttaja on aivoverenkiertoperäinen muistisairaus (ns. vaskulaaridementia, noin 20 %), jota aiheuttavat samat syyt kuin sepelvaltimotautiakia: kohonnut verenpaine ja kolesteroli, tupakointi ja liikunnan vähäisyys. Ns. Lewyn kappale –dementiassa (noin 10%) muistiongelmien lisäksi tyypillisiä oireita ovat näköharhat, liikkeiden jähmeys ja vapina. Muita harvinaisempia dementian aiheuttajia ovat Parkinsonin tautiin liittyvä dementia sekä otsa-ohimolohkodementia.
Muista muistihäiriöihin liittyvistä oireista ja syistä on kerrottu laajemmin erillisessä artikkelissa muistihäiriöt.
Yleislääkärin suorittamaan tutkimukseen dementiaa epäiltäessä kuuluvat mm. jänneheijasteiden eli refleksien, lihasten voimien ja jäntevyyden sekä tasapainon tutkiminen. Erilaiset muistia kartoittavat kyselykaavakkeet (esim. MMSE, CERAD, Muistiseula), toimintakykyä mittaavat kyselyt (esim. ADCS-ADL) sekä mielialan arvioiminen kuuluvat myös perustutkimuksiin. Aineenvaihduntaan liittyvien syiden poissulkemiseksi otetaan tavallisesti muutamia verikokeita.
Dementian perustutkimuksiin kuuluu myös aivojen magneettikuvaus eli MRI tai tietokonetomografia eli TT-kuvaus. Usein tarkempi muistisairauksien selvittäminen tapahtuu erillisillä muistipoliklinikoilla neurologin, geriatrin tai psykiatrin johdolla.
Dementian hoito
Dementiaan eli eteneviin muistisairauksiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Varhain aloitettu hoito ja kuntoutus voivat kuitenkin huomattavasti hidastaa dementian etenemistä ja kohentaa omatoimisuutta. Kaikkien dementiatyyppien hoidon kulmakivenä on säännöllinen lääkehoito (ns. muistilääkkeet). Yleisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjät (kuten donepetsiili) sekä memantiini. Taudin loppuvaiheen hankaliin käytösoireisiin (mm. aggressiivisuuteen) voidaan myös saada apua lääkityksestä.
Kuntoutuksella on keskeinen rooli dementioiden hoidossa. Oma aktiivisuus, läheisten ihmissuhteiden vaaliminen ja kotiaskareista kiinnipitäminen on tärkeää – tarvittaessa toimintaterapeutti voi opastaa kotona selviytymisessä. Myös liikunta auttaa ylläpitämään muistia. Ikääntyneille suunnattu geriatrinen fysioterapia voi olla suureksi avuksi omatoimisuuden tukemisessa.
Kela tarjoaa sopeutumisvalmennuskursseja varsinkin työikäisille ja heidän läheisilleen. Myös vertaistuki esim. muistiyhdistysten toiminnan kautta on tärkeää.
Korvaukset
Dementian lääkehoitoon on mahdollista saada Kelan peruskorvausta, mikäli lääkityksen on aloittanut neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkäri.
Dementian ehkäisy
Terveelliset elintavat ja aktiivinen elämäntapa on paras keino ennaltaehkäistä dementiaa. Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio sekä tupakoinnin, ylipainon ja liiallisen alkoholinkäytön välttäminen ovat hyväksi niin aivoille kuin koko kehollekin.
Myös koholla olevan verenpaineen, sepelvaltimotaudin ja diabeteksen hyvä hoito vähentää muistisairauden eli dementian riskiä.