Silmätulehdus - Klinik.fi

VALITUT OIREET (7)

Silmätulehdus

Päivitetty: 20.09.2018

Silmän sidekalvo peittää silmän valkoista osaa ja silmäluomen sisäpintaa. Silmätulehdus eli sidekalvontulehdus syntyy tavallisesti bakteerin tai viruksen aiheuttamana, mutta taustalla voi olla myös siitepölyallergia, kuivat silmät tai atooppinen iho. Silmätulehdusta esiintyy kaikenikäisillä, mutta erityisen yleinen se on lapsilla.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Mikäli tulehdus on lievä eikä siihen liity voimakasta rähmimistä tai kipua, vaivaa voi turvallisesti lievittää itsehoidolla. 

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos lievä tulehdus ei hoidu itsestään parissa päivässä, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon. Myös hyvin voimakas rähmiminen on yleensä merkki bakteeritulehduksesta, joka saattaa vaatia antibioottihoitoa korjaantuakseen. 

Kiireellinen

Silmätulehdukseen liittyvä voimakas silmäkipu tai näköhäiriöt ovat aihe välittömään lääkäriin hakeutumiseen. 

Silmätulehduksen oireet ja tutkiminen

Silmätulehduksen keskeisiä oireita ovat silmän punoittaminen, vetistäminen, kirvely, roskan tunne ja valonarkuus. Bakteeritulehdukseen oireet viittaavat silloin, jos silmät rähmivät voimakkaasti ja ovat aamuisin muurautuneet umpeen.

Allergisessa sidekalvotulehduksessa (katso siitepölyallergia) tyypillisenä oireena on silmien kutina. Atooppisessa ihottumassa puolestaan silmien punoitukseen liittyy yleensä myös silmäluomien ja silmiä ympäröivän ihon punoitus ja hilseily. 

Tyypillinen silmätulehdus on helppo todeta omatoimisestikin, mutta varma diagnoosi vaatii vastaanotolla käymisen. Lääkärin perustutkimus sisältää silmän tarkastelun lampun avulla sekä joskus myös näön mittaamisen ja silmän pinnan värjäämisen keltaisella väriaineella. Epäselvissä tapauksissa voidaan myös mitata silmänpaine. Jos oireet pitkittyvät, voidaan silmän eritteestä ottaa tarvittaessa bakteeri- tai virusnäyte.

Silmätulehduksen itsehoito ja silmätipat

Lievää viruksen tai bakteerin aiheuttamaa silmätulehdusta voi yrittää hoitaa kotona omatoimisesti. Tämä tapahtuu poistamalla silmän märkäinen erite esimerkiksi apteekista saatavilla steriileillä harsotaitoksilla, tai puhtaalla, keitetyllä ja jäähdytetyllä vedellä. Erite poistetaan silmän ulkoreunasta nenää kohti ja toimenpide kannattaa toistaa vähintään kolme kertaa päivässä parhaan tehon saavuttamiseksi.

Siitepölyallergian aiheuttamassa silmätulehduksessa hoitona voidaan käyttää antihistamiini-tabletteja (esim. setiritsiini) tai silmään tiputettavia allergiatippoja (lodoksamidi, kromoglikaatti tai antihistamiini). Käyttö on hyvä aloittaa jo ennen siitepölykauden alkamista ja paras teho saadaan ottamalla lääkkeet heti aamulla ennen siitepölylle altistumista. 

Kuivasilmäisyydestä johtuvan sidekalvoärsytyksen hoitoon on tarjolla useita eri silmätippatyyppejä korvaamaan puuttuvaa kyynelnestettä. Oikea valmiste löytyy yleensä vain kokeilemalla: vaikeampiin oireisiin käytetään paksumpaa tippaa, lievempiin ja satunnaisiin oireisiin vesimäisempää valmistetta.

Silmätulehduksen hoito ja antibioottitipat

Jos itsehoito ei tuota tuloksia, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä antibioottisilmätippoja tai -voidetta. Näitä käytetään yleensä niin kauan kuin oireilu kestää, ja tämän jälkeen vielä kaksi vuorokautta taudin uusimisen ehkäisemiseksi.

Silmätulehduksen ehkäisy

Silmätulehduksen yleisimpiä aiheuttajia ovat tavalliset ylähengitysteiden virukset ja bakteerit. Vaikka niiden tarttumista on mahdotonta kokonaan estää, voi hyvällä käsien pesulla ja hygienialla vähentää tartunnan riskiä. Myös likaisessa uimavedessä sukeltelu ja huonosti puhdistettujen piilolinssien käyttö voivat altistaa silmätulehdukselle. 

Kuivat silmät, uimahallin klooripitoinen vesi, atooppinen iho tai mekaaninen ärsytys (kuten liiallinen hierominen) voivat myös johtaa sidekalvon tulehtumiseen. Tällöin apteekista saatavat silmätipat kuivasilmäisyyden hoitoon saattavat ennaltaehkäistä silmän punotusta. 

Mikäli vaivan taustalla on siitepölyallergia, allergialääkityksen aloittaminen hyvissä ajoin ennen siitepölykautta saattaa estää allergisen silmätulehduksen syntyä. Apteekeista on saatavilla ilman reseptiä sekä antihistamiinitabletteja (esim. setiritsiini) että lodoksamidia, kromoglikaattia tai antihistamiinia sisältäviä silmätippoja.