Nuha tarkoittaa eritteen valumista nenästä, johon liittyy yleensä myös nenän tukkoisuutta. Nuhan taustalla on nenän limakalvojen ärtymystila, joka johtaa limakalvojen turpoamiseen. Samalla limakalvot alkavat erittää tulehdussoluja sisältävää eritettä eli räkää. Yleisimmin nuha johtuu erilaisista tulehdustaudeista ja allergiasta, mutta myös rasitus, ulkoilma ja mausteiset ruuat voivat aiheuttaa nenän vuotamista.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Nuha on erittäin yleinen vaiva, joka ei yleensä vaadi käyntiä lääkärissä. Oireita voi turvallisesti lievittää itsehoidolla, mikäli oireet liittyvät flunssaan, allergiaan tai toistuvat vain ajoittain.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos nuha ei liity flunssaan tai ilmeiseen siitepölyallergiaan, tai oireilu jatkuu yhtäjaksoisesti yli 2-3 viikkoa, on hyvä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.
Nuhan aiheuttajat ja tutkiminen
Nuhan tyypillisiä oireita ovat nenän tukkoisuus ja eritteen valuminen nenästä. Muut oireet riippuvat nuhan aiheuttajasta.
Ylivoimaisesti yleisin nuhan aiheuttaja on viruksen aiheuttama flunssa. Tällöin nuhaan voi liittyä vaihtelevasti mm. yskää, kurkkukipua ja lämpöilyä. Myös bakteerin aiheuttama poskiontelotulehdus oireilee tavallisesti nuhana – muita tyypillisiä oireita ovat kuume, yskä ja paineen tunne poskipäissä. Viruksen tai bakteerin aiheuttamassa nuhassa erite on usein melko paksua tai kellertävää.
Allergiseen nuhaan liittyy tyypillisesti kirkas, vetinen erite sekä aivastelu ja silmien punoitus. Allergisen nuhan yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset eläin- ja siitepölyt (katso siitepölyallergia). Vasomotorisen nuhan eli yliherkkyysnuhan oireet ovat muuten samanlaisia, mutta siihen ei liity silmien punoitusta. Yliherkkyysnuhan tavallisia aiheuttajia ovat hajut, lämpötilan vaihtelut ja erilaiset pölyt.
Rasitukseen liittyvässä nuhassa nenä tukkeutuu ja alkaa vuotaa kirkasta eritettä. Samalla ääni saattaa käheytyä. Oireilu rauhoittuu noin kymmenessä minuutissa rasituksen jälkeen.
Nuha on helppo todeta itsenäisesti, eikä se yleensä vaadi lääkärikäyntiä. Mikäli nuhan aiheuttaja halutaan kuitenkin tietää varmasti, lisätutkimukset saattavat olla tarpeen. Tällöin lääkärin suorittamaan perustutkimukseen nuhan vuoksi kuuluu mm. nenän limakalvojen tarkastelu. Apuvälineenä voidaan käyttää korvalampun suppiloa tai erityistä nenäspekulaa.
Mikäli epäillään poskiontelotulehdusta, lääkäri voi käyttää röntgenkuvausta tai erityistä poskionteloiden ultraääni- eli kaikututkimusta tulehduksen toteamiseksi. Röntgenkuvauksessa nähdään tarvittaessa myös otsaonteloiden tilanne. Allergisen nuhan mahdollisuutta tutkitaan verikokeiden sekä ihopisto- eli prick-kokeiden avulla. Tarvittaessa voidaan harkita myös nenäaltistuskoetta tai sivelynäytettä nenän limakalvoilta.
Nuhan itsehoito
Lyhytaikaisesti tukkoista nenää voi yrittää avata apteekista saatavilla nenätipoilla ja -sumutteilla (oksimetatsoliini tai ksylometatsoliini). Niiden säännöllistä käyttöä ei kuitenkaan suositella. Myös höyryhengityksestä saattaa olla apua.
Muu nuhan itsehoito määräytyy pitkälti vaivan aiheuttajan mukaan. Tarkemmin eri nuhatyyppien itsehoidosta on kerrottu erillisissä artikkeleissa flunssa, allerginen nuha ja vasomotorinen nuha.
Nuhan asiantuntijahoito
Mikäli nuha pitkittyy tai ei pysy kurissa itsehoidolla, asiantuntijahoidosta saattaa olla apua. Tällöin keskeisessä roolissa on nuhan syyn selvittäminen, sillä hoito määräytyy pitkälti vaivan aiheuttajan mukaan. Esimerkiksi poskiontelotulehdus hoidetaan yleensä antibioottikuurilla, kun taas allerginen nuha ja vasomotorinen nuha saattavat vaatia reseptillä kirjoitettavia kortisoni- ja ipratropiumsuihkeita tai nenän limakalvoja supistavia pseudoefedriinin ja antihistamiinin yhdistelmätabletteja.
Nuhan ehkäisy
Nuhan ehkäisy riippuu vaivan aiheuttajasta. Huolellinen käsien pesu ja elimistön puolustuskyvystä huolehtiminen auttavat flunssan aiheuttaman nuhan ehkäisyssä (katso tarkemmin flunssa). Allergisen nuhan oireita voi puolestaan yrittää ehkäistä välttämällä allergian aiheuttajaa, kuten allergiaa aiheuttavia kotieläimiä tai siitepölyjä.
Vasomotorista nuhaa ei ole sinällään mahdollista ennaltaehkäistä, mutta sen oireita voi kuitenkin vähentää välttämällä tupakansavua, voimakkaita tuoksuja ja erilaisia pölyjä sekä suosimalla vähämausteisempien ruokia. Myös vetoisia tiloja ja suuria lämpötilanvaihteluja kannattaa välttää.