Käden toimintahäiriö eli halvaus tarkoittaa yläraajan voimattomuutta, tunnottomuutta tai kömpelyyttä. Oire alkaa yleensä äkillisesti, mutta voi joskus syntyä myös vähitellen. Yläraajan äkillisen toimintahäiriön yleisin syy on aivoinfarkti tai aivoverenvuoto, mutta myös ääreishermoston pinnetilat voivat aiheuttaa käden tunnottomuutta tai kömpelyyttä.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkäriin on hyvä hakeutua, mikäli yläraajan puutuminen ei mene itsestään ohi, oireilu on toistuvaa tai se haittaa päivittäistä elämää.
Kiireellinen
Käteen äkillisesti kehittyvä toimintahäiriö voi olla merkki aivohalvauksesta (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Tällöin on hakeuduttava välittömästi sairaalatutkimuksiin soittamalla hätäkeskuksen numeroon 112. Ambulanssi kuljettaa potilaan lähimpään aivohalvauksien hoitoon erikoistuneeseen päivystysyksikköön.
Käden toimintahäiriö eli halvaus - aiheuttajat ja tutkimukset
Käden toimintahäiriö aiheuttaa yläraajan voimattomuutta, tuntohäiriöitä ja kömpelyyttä. Muut oireet riippuvat vaivan taustalla olevasta sairaudesta.
Yleisin äkillisen, toispuoleisen yläraajahalvauksen aiheuttaja on aivohalvaus eli aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Tällöin muina oireina esiintyy mm. samanpuoleisen jalan toimintahäiriöitä, puhumisen vaikeutta, suupielen vinoutta tai roikkumista, huimausta tai näköhäiriöitä. Myös päänsärkyä tai oksentelua voi esiintyä. Erittäin harvinainen toispuoleisen lihasheikkouden syy on myös ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi.
Kaularangan välilevyn pullistuma voi painaa yläraajan hermoja ja aiheuttaa käden toimintahäiriötä. Tällöin halvausoireisiin liittyy aina kuitenkin myös niskakipua.
Erilaiset ääreishermojen pinnetilat voivat myös aiheuttaa käden toimintahäiriöitä. Niistä tavallisin on rannekanavaoireyhtymä, johon voi liittyä mm. peukalon, etu- ja keskisormen puutumista varsinkin öisin sekä puristusvoiman heikentymistä. Kyynärpään uurteessa kulkeva kyynärhermo voi joutua pinteeseen esim. pitkäaikaisen kyynärpäähän nojaamisen tai polkupyörällä ajamisen (ranteisiin nojaaminen) seurauksena. Tällöin oireina on nimettömän ja pikkurillin puutumista ja sormien saksiliikkeen heikkenemistä.
Värttinähermon pinne syntyy tyypillisesti olkavarren seutuun. Sen aiheuttaa tavallisesti käden roikkuminen sängynreunan yli nukkuessa tai toisen henkilön olkavartta vasten nojaava pää. Tällöin ranteen ja sormien suoristaminen ei onnistu normaalisti.
Käden toimintahäiriö tulee aina tutkia lääkärin vastaanotolla. Perustutkimukseen kuuluvat yläraajan voimien, tunnon sekä refleksien tutkiminen käden toimintahäiriötä epäiltäessä. Tarkemmat tutkimukset riippuvat vaivan aiheuttajasta. Ääreishermojen pinnetiloja tutkitaan yleensä hermoratatutkimuksella (ENMG- eli hermoratatutkimus). Aivohalvauksen tutkimuksista on kerrottu omassa artikkelissa aivoinfarkti ja aivoverenvuoto.
Käden toimintahäiriön hoito
Käden toimintahäiriön eli yläraajahalvauksen hoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Esim. kyynär- ja värttinähermon pinnetilat korjaantuva usein itsestäänkin. Tarvittaessa fysioterapiasta voi olla apua.
Rannekanavaoireyhtymä joudutaan joskus hoitamaan leikkauksella. Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon sekä kaularangan välilevytyrän hoidoista on kerrottu omissa artikkeleissaan.
Käden toimintahäiriön ehkäisy
Käden toimintahäiriön ennaltaehkäisy riippuu oireen taustalla olevasta sairaudesta. Yleisimpien syiden eli aivohalvauksen ja rannekanavaoireyhtymän ennaltaehkäisystä on kerrottu erillisissä artikkeleissa aivonfarkti ja aivoverenvuoto ja rannekanavaoireyhtymä.