Suonenveto tarkoittaa äkillisesti alkavaa lihaksen supistusta eli kramppia. Se kestää yleensä muutamasta sekunnista noin minuuttiin, ja ilmaantuu tavallisimmin öisin. Suonenveto sijaitsee yleisimmin pohkeessa, mutta voi ilmaantua myös mm. takareiteen tai jalkaterään. Suonenveto voi syntyä kovemman rasituksen jälkeen tai mm. suolojen (kuten natriumin) vajeen vuoksi. Kyse on vaarattomasta, mutta joskus kiusallisesta vaivasta, joka yleistyy iän myötä: eläkeikäisistä suonenvedosta kärsii ajoittain jopa joka kolmas.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Ajoittaiset suonenvedot ovat hyvin yleisiä, eikä niiden vuoksi tarvitse hakeutua tutkimuksiin.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä, mikäli suonenvedot ovat toistuvia ja haittaavat päivittäistä elämää.
Suonenvedon aiheuttajat ja tutkiminen
Suonenvedossa lihas supistuu eli kramppaa äkillisesti. Tämä aiheuttaa kivun lihakseen. Lihas myös tuntuu kovalta suonenvedon aikana. Tyypillisimmin suonenveto iskee pohkeeseen, mutta se voi ilmaantua myös mm. takareiteen tai jalkaterän alueelle. Joskus harvoin suonenveto voi esiintyä esimerkiksi kädessä tai muualla kehossa. Suonenvedot vaivaavat yleisimmin öisin.
Suonenveto kestää yleensä muutamasta sekunnista kymmeniin sekunteihin, mutta voi joskus pitkittyä jopa muutamiin minuutteihin. Krampin jälkeen kipu hellittää nopeasti, mutta pitkän krampin jäljiltä lihas voi tuntua hellältä jopa parin päivän ajan.
Yleensä suonenvedolle ei löydy selittävää syytä. Tutkimusten mukaan suolatasapainon häiriöt, nesteenpoistolääkkeiden käyttö ja jalkojen turvotus saattavat kuitenkin altistaa suonenvedoille.
Lääkärin tutkimuksiin kuuluvat kramppaavien lihasten perustarkastus sekä varsinkin jalkojen tarkempi tutkiminen mm. turvotusten, hermojen toiminnan sekä verenkierron osalta. Yleensä otetaan myös muutamia verikokeita, kuten suolojen (esim. natrium, kalium ja kalsium) pitoisuuksien mittaaminen.
Suonenvedon ensihoito
Suonenvedon ensihoitona on lihaksen venytys, joka yleensä laukaisee lihaksen kramppitilan. Voimakkaan krampin jälkeiseen lihaskipuun voi tarvittaessa käyttää iholle hierottavia kipugeelejä (mm. diklofenaakki ja piroksikaami).
Suonenvedon hoito ja lääkkeet
Toistuviin suonenvetoihin on aikaisemmin käytetty mm. kiniiniä ja meprobamaattia sisältävää lääkettä, mutta se on poistettu markkinoilta lääkkeen aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi. Erittäin hankalissa tai pitkittyvissä tapauksissa lääkäri kokeilla hoidoksi esim. diatsepaamia.
Moni on saanut apua suonenvetoihin myös lihasten hieronnasta.
Suonenvedon ehkäisy ja magnesium
Varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä ei useinkaan löydetä mitään varsinaista syytä suonenvedoille. Nestehukka sekä suolojen (kuten natriumin) vajeet voivat kuitenkin altistaa suonenvedoille. Poikkeavan rasituksen jälkeinen monipuolinen nesteytys esimerkiksi urheilujuomilla voi ehkäistä suonenvetoja.
Nesteenpoistolääkkeiden (ns. diureetit) käyttö voi aiheuttaa mm. muutoksia elimistön suolojen tasapainossa ja tätä kautta altistaa suonenvedoille. Mikäli suonenvedot vaivaavat nesteenpoistolääkettä käytettäessä, on asia hyvä ottaa puheeksi hoitavan lääkärin kanssa.
Magnesiumia sisältäviä valmisteita käytetään yleisesti suonenvetojen ehkäisyyn. Joillekin niistä voi olla apua, mutta tutkimuksissa ei ole saatu täyttä varmuutta magnesiumlisän hyödyistä.