Kaularangan välilevyn pullistuma - Klinik.fi

VALITUT OIREET (8)

Kaularangan välilevyn pullistuma

Päivitetty: 20.09.2018

Kaularangan välilevyn pullistuma eli diskusprolapsi tarkoittaa kaularangan luisten nikamien välisen sidekudoslevyn eli välilevyn pullistumista, joka aiheuttaa käsiin kulkevien hermojen pinnetilan. Usein välilevypullistuman taustalla ovat kaularangan kulumamuutokset. Kaularangan välilevypullistuma on melko harvinainen vaiva verrattuna esim. lannerangan eli alaselän välilevypullistumaan ja sen aiheuttamaan iskiasoireeseen.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Jos oireet ovat alkaneet vähitellen, kyseessa saattaa olla kaularangan kulumat ja kaularankaoireyhtymä tai jännitysniska. Tällöin vaivaa voi hetken aikaa hoitaa itsehoidollakin.

Suositellaan jatkotutkimusta

Lääkäriin on syytä hakeutua, mikäli äkillisesti alkanut niskan alueen kipu säteilee käteen tai sormiin saakka.

Kiireellinen

Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, mikäli kipu on sietämätöntä tai esiintyy käden lihasheikkoutta, kävelyvaikeutta, jalkojen jäykkyyttä tai virtsan pidätyskyvyn heikkenemistä.

Kaularangan välilevyn pullistuman oireet ja tutkiminen

Kaularangan välilevyn pullistuma aiheuttaa pahentuvaa niskakipua, joka säteilee myös käsiin mm. kipuna, puutumisena ja pistelynä. Jos välilevypullistuma on tarpeeksi suuri, se voi aiheuttaa myös käden lihasten heikkoutta. Oireilu alkaa yleensä äkillisesti, toisin kuin kaularankaoireyhtymässä (katso kaularangan kulumat ja kaularankaoireyhtymä).

Joskus harvoin pullistuma voi painaa myös selkäydintä. Tällöin oireina voi lisäksi olla mm. kävelyvaikeutta, jalkojen jäykkyyttä tai virtsan pidätyskyvyn heikkenemistä. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin välittömästi.

Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat kaularangan välilevyn pullistumaa epäiltäessä niska-hartiaseudun tunnustelu sekä kaularangan liikkeiden tutkiminen. Lisäksi lääkäri tutkii yläraajojen ihotunnon, lihasvoimat sekä jänneheijasteet eli refleksit.

Tavallisesta kaularangan röntgenkuvasta voidaan nähdä luisten nikamien rakenteet ja mahdolliset välilevyjen ohentumat. Selkeässä välilevyn pullistumaepäilyssä käytössä on kuitenkin magneettikuvaus eli MRI, joka näyttää tarkasti myös välilevyn tilanteen.

Kaularangan välilevyn pullistuman itsehoito

Suurin osa kaularangan välilevypullistumista korjaantuu itsestään muutamissa viikoissa tai viimeistään parissa kuukaudessa. Itsehoitona käytetään usein tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) sekä parasetamolia. Jos pään liikuttaminen on vaikeaa tai tekee kovin kipeää, voidaan hoitona kokeilla myös erillistä tukikaulusta.

Kaularangan välilevyn pullistuman hoito ja leikkaus

Jos itsehoito ei auta, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä tehokkaampia kipulääkkeitä tai lihaksia rentouttavia lihasrelaksantteja. Moni on saanut apua myös asiaan koulutuksen saaneen fysioterapeutin käsittelyllä (ns. traktiohoito).

Leikkaushoitoa on harkittava, mikäli oireilu ei hellitä vaan jatkuu kovana useamman viikon ajan. Sietämätön kipu, selkäytimen puristusoireet sekä käden lihasheikkoudet edellyttävät usein jopa päivystyksellistä leikkausta. Useimmilla leikkaus helpottaa vaivaa selvästi, mutta myös onnistuneen leikkauksen jälkeen kivut tai käden hermosäteilyoireet saattavat joskus uusiutua jonkin ajan kuluessa.

Eri ammattilaiset ja kuntoutuskeskukset järjestävät lisäksi Kelan korvaamia kuntoutuskursseja pitkäaikaisista niska- ja hartiavaivoista kärsiville työikäisille. Kuntoutuskurssille hakeutuminen edellyttää hoitavan lääkärin kirjoittamaa lääkärinlausuntoa sekä omaa Kelalle toimitettavaa hakemusta. Kursseja toteuttavat useat eri palveluntuottajat.

Korvaukset

Kaularangan välilevyn pullistuma voi syntyä myös tapaturman, kuten liikenneonnettomuuden seurauksena. Tällöin korvaukset voivat olla mahdollisia esimerkiksi tapaturma-, liikenne- tai matkavakuutuksen kautta. Edellytyksenä on usein, että lääkäri on tutkinut potilaan tilan viimeistään muutaman päivän kuluttua tapahtumasta.

Kaularangan välilevyn pullistuman ehkäisy

Kaularangan välilevyn pullistuman ennaltaehkäisyyn ei tunneta varmoja keinoja. Jos vaivan taustalla on niskaa kuormittavat työasennot, kannattaa kuitenkin kääntyä työfysioterapeuttien ja työterveyshuollon puoleen työergonomian korjaamiseksi.

Tupakoinnin ja ylipainon välttäminen voivat ehkäistä alaselän välilevytyrän muodostumista. Todennäköisesti tupakoimattomuus ja normaali kehonpaino suojaavat myös kaularangan välilevyn pullistumalta.