Niskan retkahdusvamma eli whiplash (piiskaniskuvamma) tarkoitetaan nopeasta liikkeen muutoksesta johtuvan pään heilahduksen aiheuttamia vammoja. Retkahdusvamma syntyy yleisimmin peräänajo- tai sivukolarissa tai pää edellä matalaan veteen hypättäessä. Tällöin äkillinen ja nopea pään liike voi vaurioittaa pään ja kaulan lihaksia tai hermoja, joskus myös kaularangan luita. Kolareista johtuvia niskan retkahdusvammoja syntyy Suomessa vuosittain noin 500.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Lievä niskakipu ja niskan jäykkyys on normaalia pään retkahduksen jälkeen. Mikäli oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, niitä voi turvallisesti lievittää parin päivän ajan itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos oireet eivät mene itsehoidolla ohi muutamassa päivässä, lääkärin tutkimukset ovat paikallaan.
Kiireellinen
Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, mikäli heti kolarin tai tapaturman jälkeen esiintyy niskan alueen kipua, käsien puutumista tai kömpelyyttä. Jos on syytä epäillä niskan alueen vakavampaa vammaa (selkäydinvamma), on tärkeää olla liikuttamatta henkilöä ja soittaa hätänumeroon 112.
Niskan retkahdusvamman oireet ja tutkiminen
Niskan retkahdusvamma eli whiplash aiheuttaa yleensä voimakkaan niskakivun. Niska voi kipeytyä välittömästi tapaturman jälkeen, mutta joskus kipu ilmaantuu vasta muutaman päivän kuluessa. Pään liikkeet rajoittuvat usein kivun seurauksena. Kipu saattaa myös säteillä alaselkää kohti.
Muut oireet voivat olla hyvin vaihtelevia: käsien puutumista tai pistelyä, huimausta ja nielemisvaikeuksia voi esiintyä, joskus jopa keskittymisvaikeuksia. Usein oireet helpottavat asianmukaisella hoidolla, mutta joillakin oireilu saattaa kestää kuukausia tai jopa vuosia. Oireilun pitkittyminen on kuitenkin harvinaista.
Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat niskan alueen ja lihasten tunnustelu sekä pään liikkuvuuden tutkiminen niskan retkahdusvammaa epäiltäessä. Lääkäri voi tutkia myös niskan tai käsien alueen ihotuntoa, lihasten toimintaa sekä käsien jänneheijasteita eli refleksejä. Vakavampaa vammaa epäiltäessä voi röntgenkuvasta tai tarkemmista kuvantamistutkimuksista (kuten magneettikuvaus eli MRI) olla hyötyä.
Niskan retkahdusvamman itsehoito
Niskan retkahdusvamman itsehoito sisältää kivun lievitystä ja pään liikkeiden ylläpitämistä. Jos mahdollista, nopea paluu arkirutiineihin helpottaa usein oireilua. Kipua voidaan hoitaa apteekeista saatavilla kylmägeelipusseilla ja itsehoitokipulääkkeillä. Tehokkaimpia retkahdusvamman hoidossa ovat tulehduskipulääkkeet tabletteina (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) tai paikallisvalmisteina (diklofenaakki ja piroksikaami). Tarvittaessa myös parasetamolia voidaan käyttää.
Niskan retkahdusvamman hoito ja lääkkeet
Niskan retkahdusvamman asiantuntijahoito riippuu vamman vakavuudesta. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä tehokkaampia kipulääkkeitä tai niskalihaksia rentouttavia lääkkeitä. Niskan liikkuvuutta voidaan parantaa mm. fysioterapeutin, kiropraktikon tai naprapaatin antamalla hoidolla ja harjoitteluohjeilla.
Vaivan pitkittyessä paras hoitotulos saadaan usein eri hoitoalan ammattilaisten (kuten fysiatrian erikoislääkärin, fysioterapeutin ja toimintaterapeutin) yhteistyöllä. Eri ammattilaiset ja kuntoutuskeskukset järjestävät lisäksi Kelan korvaamia kuntoutuskursseja pitkäaikaisista niska- ja hartiavaivoista kärsiville työikäisille. Kuntoutuskurssille hakeutuminen edellyttää hoitavan lääkärin kirjoittamaa lääkärinlausuntoa sekä omaa Kelalle toimitettavaa hakemusta. Kursseja toteuttavat useat eri palveluntuottajat.
Korvaukset
Niskan retkahdusvamma syntyy yleensä aina tapaturman seurauksena. Tällöin korvaukset voivat olla mahdollisia esimerkiksi tapaturma-, liikenne- tai matkavakuutuksen kautta. Edellytyksenä on usein, että lääkäri on tutkinut potilaan tilan viimeistään muutaman päivän kuluttua tapahtumasta.