Niskakipu aiheutuu yleisimmin niska- ja hartialihasten lihasjännityksestä, joka taas johtuu joko fyysisestä tai henkisestä kuormituksesta. Myös kaularankaperäiset ongelmat, vammat ja tietyt tulehdukset voivat aiheuttaa niskakipua. Kyse on erittäin yleisestä vaivasta: 25 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia naisista kärsii niskakivuista kuukausittain.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos niskakipu on lievää, eikä siihen liity edeltävää vammaa, kuumetta tai pahoinvointia, vaivaa voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli pelkkään niskaan rajoittuva kipu ei hellitä itsehoidolla 1-2 kuukauden sisällä tai kipu on jatkuvaa, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon. Lääkärin tutkimus on paikallaan myös silloin, jos kivun lisäksi esiintyy sormien puutumista tai lihasheikkoutta käsissä.
Kiireellinen
Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, jos taustalla on vamma, kipu säteilee myös yläraajoihin tai esiintyy lisäksi kuumetta tai oksentelua.
Niskakivun aiheuttajat ja tutkiminen
Niskakivun tyypillisin oire on niskalihaksissa, takaraivolla tai yläselässä tuntuva arkuus ja kipu. Myös pään liikuttelu voi olla kivun vuoksi hankalaa. Jos vaivaan liittyy kaularangan alueelta lähtevien hermojen pinnetila, kipu ja puutuminen voivat säteillä myös käsiin.
Niskakivun muut oireet riippuvat vaivan aiheuttajasta. Jännitysniskassa tyypillisinä oireina on kivun lisäksi niska- ja hartialihasten jäykkyys. Myös lievää huimausta voi esiintyä. Kaularangan kulumamuutoksiin liittyvässä kaularankaoireyhtymässä pään liikkeet rajoittuvat yleensä selvästi. Lisäksi käteen menevät hermot saattavat ahtautua, mikä aiheuttaa puutumista ja pistelyä sormissa. Kaularangan välilevypullistumassa säteilyoireet ovat voimakkaampia ja alkavat äkillisesti. Myös niskakipu on yleensä kovempaa kuin kaularankaoireyhtymässä. Jos niskakivun taustalla on pään äkilliseen heilahtamiseen johtanut tapaturma, kyseessä saattaa olla niskan retkahdusvamma eli whiplash.
Niskakipuun voi liittyä myös päänsärkyä. Tyypillisesti päänsärky sijaitsee takaraivolla (ns. jännityspäänsärky). Mikäli niskakipu on selkeästi toispuolesta, ja siihen liittyy päänsärkyä ja pahoinvointia, voi syynä olla myös migreeni.
Muita harvinaisia, mutta vaarallisia niskakivun syitä ovat mm. aivokalvon alainen verenvuoto (SAV) ja aivokalvontulehdus eli meningiitti. SAV aiheuttaa äkillisen ja kovan päänsäryn, johon liittyy niskajäykkyyttä, pahoinvointia ja silmien valonarkuutta. Aivokalvontulehduksen tyypillisiä oireita puolestaan ovat niskajäykkyys, korkea kuume, päänsärky ja tajunnan häiriöt.
Niskakivun syyn toteaminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Kaularangan liikkuvuutta tutkitaan päätä kääntelemällä, lisäksi lääkäri tunnustelee niskan ja hartioiden lihaksiston. Hermopinnettä epäiltäessä voidaan hermoston toimintaa tutkia hermoratatutkimuksella (ENMG-tutkimus) tai miettiä tarkempia kuvantamistutkimuksia, kuten kaularangan röngenkuvaa tai joskus myös magneettikuvausta tai tietokonetomografiaa.
Niskakivun itsehoito, liikunta ja kipulääkkeet
Niskakivun itsehoidon tärkein osa-alue on ennaltaehkäisy. Pitkäaikaista niskan ja hartioiden jännittämistä on hyvä välttää. Kevyehköllä liikunnalla, kuten sauvakävelyllä tai kuntosaliharjoittelulla, saadaan niska- ja hartiaseudun lihaksiin sopivaa kevyttä kuormitusta. Tällöin myös niskakipu yleensä lievittyy.
Ajoittaisen niskakivun hoitoon voi käyttää apteekeista saatavia kipulääkkeitä. Kivun hellittäminen rentouttaa usein myös niska- ja hartialihaksia ja helpottaa liikkumista, ja täten edesauttaa vaivan korjaantumisessa. Päivittäistä käyttöä tulee kuitenkin välttää, koska säännöllinen kipulääkkeiden käyttö aiheuttaa helposti riippuvuutta ja itse asiassa ylläpitää niskan ja pään alueen särkyä.
Suositeltavin kipulääke on parasetamoli, jonka annos aikuisella on 500 – 1000 mg korkeintaan kolme kertaa päivässä. Myös suun kautta otettavia tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeenia tai ketoprofeenia) voidaan käyttää. Tällöin on kuitenkin hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa lääkäriltä tai apteekista. Tulehduskipulääkkeitä on olemassa myös kipugeeleinä (diklofenaakki ja piroksikaami), joita voi sivellä kipeisiin niskalihaksiin.
Niskakivun asiantuntijahoito
Niskakivun asiantuntijahoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Jos taustalla on jännitysniska tai kaularankaoireyhtymä, mm. kiropraktikot, fysioterapeutit, osteopaatit ja naprapaatit voivat opastaa sopivien omaharjoitusten tekemisessä ja antaa niskan seutuun oireita lievittävää fysikaalista hoitoa. Myös akupunktiohoidosta voi tutkimusten mukaan olla hyötyä. Eri ammattilaiset ja kuntoutuskeskukset järjestävät lisäksi Kelan korvaamia kuntoutuskursseja niska- ja hartiaoireisille. Lisätietoja: katso Korvaukset.
Mikäli niskakivun taustalla on kaularangan välilevyongelma, saatetaan joskus tarvita neurokirurgista leikkausta.
Korvaukset
Kela tarjoaa kuntoutuskursseja pitkäaikaisista niska- ja hartiavaivoista kärsiville työikäisille. Kuntoutuskurssille hakeutuminen edellyttää hoitavan lääkärin kirjoittamaa lääkärinlausuntoa sekä omaa Kelalle toimitettavaa hakemusta. Kursseja toteuttavat useat eri palveluntuottajat.
Niskakivun ehkäisy
Niskakivun ehkäisy riippuu vaivan aiheuttajasta. Yleisimpiä niskakivun syitä on niska- ja hartiaseudun lihasjännitys eli jännitysniska. Sitä voivat aiheuttaa mm. huonossa asennossa nukuttu yö, pitkäkestoinen istuminen tai istumatyö sekä poikkeavat niskan alueen rasitukset ja asennot. Tällöin hyvällä työergonomialla eli oikeilla työasennoilla ja työskentelytavoilla voidaan ennaltaehkäistä jännitysniskaa. Myös säännöllisellä liikunnalla, kuten sauvakävelyllä tai kuntosaliharjoittelulla, voidaan ehkäistä jännitysniskasta johtuvaa niskakipua. Sopivan harjoitteluohjelman voi suunnitella esim. fysioterapeutti tai kiropraktikko.
Tutkimusten mukaan myös ylipainon ja tupakoinnin välttäminen pienentää niskakivun riskiä.