TOS-oireyhtymä eli thoracic outlet-syndrooma tarkoittaa rintakehän yläosissa sijaitsevien hermojen tai verisuonien ahtautumista ja siitä aiheutuvia käsioireita. TOS-oireyhtymää aiheuttavat tekijät eivät ole varmuudella tiedossa, mutta sen ajatellaan aiheutuvan joko toiminnallisista tai harvemmin rakenteellisista syistä. Sitä esiintyy yleisimmin nuorilla aikuisilla, naisilla enemmän kuin miehillä. Lievänä TOS-oireyhtymä on melko yleinen vaiva väestössä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Käden yllämainittu lievä oireilu on melko yleistä etenkin kädet koholla työskennellessä tai toimiessa. Lievää ja lyhytaikaista oireilua voi hyvin kokeilla hoitaa itsenäisesti esimerkiksi työasentoja muuttamalla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos oireilu on kovaa tai pitkäaikaista ja haittaa selkeästi päivittäistä elämää, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.
Kiireellinen
Käteen äkillisesti kehittyvä toimintahäiriö (voimattomuus, tunnottomuus tai kömpelyys) ei ole tyypillistä TOS-oireyhtymälle. Näiden oireiden ilmaantuessa onkin syytä hakeutua välittömästi tutkimuksiin tarvittaessa soittamalla yleiseen hätänumeroon 112.
TOS-oireyhtymän oireet ja toteaminen
TOS-oireyhtymä voi johtua joko toiminnallisista (kuten kaulan alueen lihaskireydet tai etupainotteinen pään ja hartioiden asento) tai rakenteellisista (kuten luiset ulokkeet hartian yläosissa tai kaularangan alueella) syistä.
Oireilu aiheutuu hermojen tai verisuonien hetkellisestä puristumisesta rintakehän yläosissa eli solisluun yläpuolella. Oireina esiintyy käden kipua, puutumista tai pistelyä, voimattomuutta tai heikkoutta ja joskus viileyttä tai turvotusta. Oireilu painottuu usein pikkurillin puolelle kättä.
Tyypillistä TOS-oireyhtymälle on, että oireilu pahenee etenkin toiminnoissa, joissa kädet ovat koholla kuten pyykkejä ripustettaessa. Vaiva onkin yleinen muun muassa sähköasentajilla. Käden yöllinen puutuminen on myös yleistä.
TOS-oireyhtymän toteamiseen riittää yleensä lääkärin tutkimus. Yleislääkärin, fysiatrin tai kirurgin tutkimuksissa pyritään tuomaan tyypillinen oireilu esiin. Tarkempia tutkimuksia voidaan miettiä muiden syiden tai harvinaisempien aiheuttajien poissulkemiseksi. Näitä ovat muun muassa hermoratatutkimus eli ENMG, keuhkojen tai kaularangan röntgenkuvaus tai tarkempi hartian alueen varjoainekuvantamistutkimus.
TOS-oireyhtymän itsehoito
Lieviä TOS-oireyhtymän oireita voi yrittää helpottaa itsenäisesti. Pään ja hartioiden liiallista eteenpäin työntymistä on hyvä välttää, jos se tuntuu pahentavan oireilua. Työasennot ja työergonomia on myös hyvä tarkistaa, jos oireilua esiintyy työtehtävien aikana. Myös pitkäaikaista kädet koholla työskentelyä on hyvä tauottaa, mikäli tämä tuo selkeästi oireilun esiin.
Jos oireilua esiintyy öisin, nukkumisasentojen muutoksilla voi kokeilla helpottaa oireilua. Usein esimerkiksi näyttöpäätetyötä tekevillä liikunta ja etenkin niska-hartiaseutuun kohdistuvat harrastukset voivat antaa vastapainoa staattiselle työlle. Joskus kipulääkitys (kuten parasetamoli) tai tulehduskipulääkitys (kuten ibuprofeeni) voi auttaa, mikäli niiden käytölle ei ole esteitä.
TOS-oireyhtymän asiantuntijahoito ja fysioterapia
Usein pelkkä itsehoito ei riitä helpottamaan oireilua. Fysioterapeutti voi tarkistaa muun muassa ryhtiasioita, lihaskireyksiä ja työskentelyasentoja sekä tarvittaessa puuttua niihin. Usein fysioterapeutin ohjaamat ryhtiä tai liikkuvuutta parantavat tai lihasvoimaa lisäävät harjoitteet lievittävätkin oireita. Tarvittaessa työfysioterapeutti voi katsoa työskentelytapoja ja työergonomiaa tarkemmin sekä ohjeistaa niissä. Hankalissa tapauksissa myös leikkaus voi tulla kyseeseen.
TOS-oireyhtymän ehkäisy
TOS-oireyhtymää voidaan ehkäistä huomioimalla työskentelyasennot etenkin niissä työtehtävissä, joissa käsille tulee paljon kohoasentoja, kuten sähköasentajan työssä. Esimerkiksi näyttöpäätetyötä tekevien on hyvä muistaa liikunta ja niska-hartiaseudun sopiva kuormittaminen vastapainona istumatyölle. Myös tauot työpäivän aikana ja niska-hartiaseutuun kohdistuva taukojumppa voivat olla avuksi TOS-oireyhtymän ehkäisemiseksi.