VALITUT OIREET (3)

Tenniskyynärpää

Päivitetty: 20.09.2018

Tenniskyynärpää eli lateraalinen epikondyliitti tarkoittaa kyynärpään ulkonastaan kiinnittyvien lihasten kiinnityskohdan ärtymystilaa. Se syntyy ranteen ja sormien toistuvasta rasituksesta, kuten vasaroinnista, painavien taakkojen kantamisesta, mailapelien pelaamisesta tai ruuvimeisselin käytöstä. Tenniskyynärpäästä kärsii noin 1 prosentti väestöstä.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Tenniskyynärpää on kiusallinen mutta vaaraton vaiva, jota voi oireista riippumatta turvallisesti lievittää itsehoidolla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos itsehoidolla ja levolla ei saada oireita hallintaan tai vaiva haittaa päivittäistä elämää, on hyvä hakeutua lääkäriin.

Tenniskyynärpään oireet ja tutkiminen

Tenniskyynärpään tyypillisiä oireita ovat kyynärvarren ulkonastaan paikallistuva kipu ja käden puristusvoiman heikentyminen. Joskus arkuus voi sijaita hieman alempanakin käsivarressa. Kipu ilmaantuu mm. kättä nyrkistäessä, rannetta tai sormia ojentaessa varsinkin voimaa käyttäen, puristusotteessa tai jopa maitopurkkia nostettaessa.

Tyypillinen tenniskyynärpää on melko helppo tunnistaa omatoimisestikin oireiden perusteella. Varma diagnoosi vaatii kuitenkin käynnin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseen kuuluu kyynärpään ulkonastan tunnustelu. Lisäksi lääkäri pyrkii tuottamaan tenniskyynärpäälle tyypillisen kivun testaamalla vastustettua liikettä ranteen ja sormien ojentajalihaksille. Usein jo nämä tutkimukset riittävät taudin toteamiseen.

Tenniskyynärpään itsehoito ja kipulääkkeet

Tenniskyynärpään tärkein hoito on ärtymystilan aiheuttaneiden toistoliikkeiden välttäminen. Yleensä rasitusta suositellaan vältettäväksi 1-2 viikon ajaksi. Pikkuhiljaa aloitettavalla ojentajalihasten jännitysharjoitteella voidaan myös saada oireita lievittymään. Harjoituksessa oireileva käsivarsi pidetään suorana edessä ja taitetaan käsi ranteesta alaspäin. Toisella kädellä tartutaan kipeän käden sormista ja kämmenestä kiinni ja yritetään samalla suoristaa oireilevan käden rannetta vastusta vasten. Aluksi harjoitus voi kestää vain muutamia sekunteja, mutta sen voimaa ja kestoa voi vähitellen lisätä. Harjoituksessa vältetään kovaa kipua ja se toistetaan useita kertoja päivässä. Jos vaiva pitkittyy, voi joillekin olla hyötyä myös käsivarteen sijoitettavista painetta vähentävistä tarranauhoista, joita saa mm. apteekeista.

Myös apteekista saatavat kipulääkkeet lievittävät tenniskyynärpään oireita. Suositeltavimpia ovat paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkevoiteet (mm. diklofenaakki ja piroksikaami), joita voi levittää suoraan kipupaikkaan. Myös suun kautta otettavia kipulääkkeitä voidaan käyttää. Tällöin suositeltavin kipulääke on parasetamoli, joka sopii kaiken ikäisille, myös odottaville ja imettäville äideille sekä astmaatikoille. Aikuisella annos on 500 – 1000 mg korkeintaan kolme kertaa päivässä. Myös tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeenia tai ketoprofeenia) voidaan käyttää esim. muutaman päivän kuurina. Tällöin on kuitenkin hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa lääkäriltä tai apteekista.

Tenniskyynärpään hoito ammattilaisilla

Mikäli itsehoidolla ei saavuteta tuloksia, mm. fysioterapeutti tai naprapaatti voi neuvoa omaharjoitusten tekemisessä sekä mahdollisten lasta- ja tukihoitojen käyttämisessä. Ultraäänihoidosta ulkonastan seutuun voi olla myös hyötyä joissakin tilanteissa. Jos ärtymystila on työperäinen, työterveyshuolto on oikeiden työasentojen opastamisessa avainasemassa.

Aiemmin paljon käytetty hoitokeino tenniskyynärpäähän oli lääkärin antama kortisonipistoshoito. Pistosten antaminen kipukohtaan voi kyllä lievittää oireita, mutta uusimpien tutkimusten mukaan kortisonipistokset lisäävät kiputilan uusiutumisen todennäköisyyttä seuraavan vuoden aikana. Tämän vuoksi kortisonipistoksista on pitkälti luovuttu.

Myöskään tenniskyynärpään leikkaushoidosta ei ole varmaa tutkimusnäyttöä. Tilanne pitää kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti, mikäli vaiva ei muilla keinoilla helpota 6-12 kuukauden aikana.

Tenniskyynärpään ehkäisy ja työasennot

Tenniskyynärpäätä voidaan ehkäistä välttämällä toistuvia kierto- ja puristusliikkeitä sekä käsien tärinää. Hyvät työasennot eli työergonomia on tässä avainasemassa, ja mm. fysioterapeuteilta saa neuvoja oikeanlaisten työtapojen löytämiseksi. Toistuvissa ärtymystiloissa voidaan fysioterapeutin ohjeistamalla liike- ja venytysohjelmalla ehkäistä tulevia ärtymystiloja.

Myös tupakoinnin välttäminen voi ehkäistä tenniskyynärpään syntyä.

Varaa aika: Mehiläinen

Avaa mehiläisen ajanvaraus

Näytä Mehiläisen ajanvaraus

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit