Raskaus alkaa hedelmöittyneen munasolun kiinnittyessä naisen kohdun limakalvolle. Tällöin kuukautiskierto loppuu ja munasolu alkaa muuttua alkionkehityksen kautta uudeksi ihmisyksilöksi. Raskauden normaali kesto on 40 viikkoa ja raskauden etenemistä seurataan säännöllisillä äitiysneuvolan käynneillä. Naisen elimistössä tapahtuu raskauden aikana paljon muutoksia, jotka kuitenkin pääasiassa palautuvat synnytyksen jälkeen.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Raskautta epäiltäessä on hyvä tehdä raskaustesti. Virtsasta tehtävän raskaustestin voi tehdä itsenäisesti. Raskaustestejä on saatavilla muun muassa apteekeista.
Suositellaan jatkotutkimusta
Positiivisen raskaustestin jälkeen on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhuoltohenkilöstöön tai äitiysneuvolaan mm. suunniteltavien äitiysneuvolakäyntien vuoksi. Mikäli raskauden aikana ilmaantuu poikkeavia tai huolestuttavia oireita, voi aina kääntyä äitiysneuvolan tai lääkärin puoleen
Kiireellinen
Mikäli raskauden aikana ilmaantuu runsasta verenvuotoa emättimestä ja tähän liittyvää kramppimaista alavatsakipua, kyseessä saattaa olla keskenmeno. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin viipymättä.
Raskauden oireet ja seuranta
Raskauden aiheuttamat oireet liittyvät pitkälti kohdun kasvamiseen ja muihin elimistössä tapahtuviin muutoksiin. Sikiö kasvaa ja kehittyy kohdun sisällä, ja kohtu kasvaakin raskauden aikana noin kymmenkertaiseksi. Kookas kohtu saattaa painaa alaonttolaskimoa äidin ollessa selällään, jolloin laskimoveren virtaus sydämeen huononee ja äidille voi tulla heikko ja huono olo. Loppuraskaudessa suositellaankin pitkällään ollessa kylkiasentoa selinmakuun sijasta.
Äidin paino nousee raskauden aikana keskimäärin 8-15 kilogrammaa. Lisäksi veren hemoglobiiniarvo laskee kiertävän verimäärän lisääntymisestä johtuen ja verenpaine voi laskea. Rinnat kasvavat, nivelsiteet voivat löystyä ja virtsaamistarve voi tihentyä suurentuvan kohdun aiheuttaman paineen vuoksi. Varsinkin alkuraskaudessa voi esiintyä runsaampaa pahoinvointia ja väsymystä. Lisäksi raskaus voi aiheuttaa närästystä, ummetusta, suonikohjuja sekä ihon muutoksia, kuten raskausarpien ilmaantumista tai jo olemassa olevien pigmenttialueiden tummumista.
Raskaus voidaan todeta virtsasta tehtävällä raskaustestillä, joita myydään apteekeissa. Äitiysneuvolakäyntejä on tiheästi raskauden aikana ja niihin kuuluvat myös lääkärintarkastukset. Äitiysneuvolassa tutkitaan mm. odottavan äidin veriryhmä ja veriarvot sekä mitataan virtsan valkuaisaine- ja sokeripitoisuutta sekä verenpainetta. Sikiön sydänääniä voidaan kuunnella doppler-laitteella. Alkuraskaudessa voidaan ultraäänellä eli kaikukuvauksella varmistaa raskauden kesto ja myöhemmässä vaiheessa voidaan suorittaa sikiön tarkempi niin kutsuttu rakenneultraäänitutkimus. Neuvolakäynnit toteutetaan alussa noin neljän viikon välein ja loppuraskaudessa tarvittaessa jopa viikon välein.
Raskaus ja elintavat
Suurin osa odottavista äideistä voi elää aivan normaalia elämää raskauden aikana. Riittävään lepoon on kuitenkin hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Myöskään sukupuolielämä ei ole vahingollista normaalille raskaudelle. Varsinkin alkuraskauden aikana voi esiintyä voimakastakin pahoinvointia. Raskauspahoinvoinnin hoidosta voi lukea erillisestä artikkelista alkuraskaus.
Odottavan äidin ruokavalio on periaatteessa normaali, monipuolinen ruokavalio. Tutkimusten mukaan maksan syömistä, suolan käyttöä ja lakritsin tai salmiakin nauttimista on hyvä kuitenkin rajoittaa tavallistakin enemmän. Myöskään kahvia ei ole hyvä juoda kolmea kuppia enempää päivässä. Kalan syöntiä on hyvä lisätä, samoin D-vitamiinin (10 µg lisävalmiste) ja foolihapon (0.4 mg lisävalmiste 12. raskausviikolle saakka) nauttimista. Raskauden aikainen anemia on hyvin yleistä. Mikäli veren hemoglobiinitaso laskee alle 110 g/l, aloitetaan lisäraudan syöminen.
Raskaana ollessa voi liikkua aivan turvallisesti voinnin ja jaksamisen mukaan. Raskauden puolivälin jälkeen kannattaa kuitenkin vältää tapaturma-alttiita lajeja, kuten laskettelua, voimakkaita hyppyjä tai ratsastusta. Laitesukellusta ei saa harrastaa lainkaan raskauden aikana.
Tupakointi on haitallista kehittyvälle lapselle. Tutkimusten mukaan tupakointi nostaa keskenmenoriskin jopa 33 keskenmenoon sataa raskautta kohden. Lisäksi tupakointi jopa kolminkertaistaa riskin kasvuhäiriöille. Myös alkoholin käyttöä raskauden aikana tulisi välttää - turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholin käytölle ei ole olemassa.
Monet tavallisetkin itsehoitolääkkeet eivät välttämättä ole turvallisia raskauden aikana käytettäväksi. Lisätietoja eri lääkkeiden sopivuudesta saa apteekkien farmaseuteilta ja proviisoreilta.
Raskaus ja lääkitys, sairausloma
Mikäli äidillä on käytössä säännöllistä lääkitystä, sen jatkosta raskauden aikana on hyvä neuvotella lääkärin kanssa. Mikäli esim. pahoinvointi ja närästys on kovin hankalaa, lääkäri voi kirjoittaa reseptilääkkeitä niiden hoitamiseen.
Jos vointi loppuraskaudesta on huonontunut eikä työssä käyminen onnistu, lääkärin kanssa voi keskustella sairausloman kirjoittamisesta.
Raskauden ehkäisy ja ehkäisymenetelmät
Raskauden ehkäisymenetelmiä on useita: kondomi, hormonaalinen ehkäisy (ehkäisypillerit, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari, ehkäisykapseli), kierukkaehkäisy tai sterilisaatio. Menetelmän valinta tapahtuu yksilöllisesti ja elämäntilanteen mukaan. Jälkiehkäisystä on kerrottu tarkemmin omassa artikkelissa jälkiehkäisy.
Synnytyksen jälkeisessä raskauden ehkäisyssä niille äideille, jotka eivät imetä, voidaan aloittaa progestiinipillerit (minipillerit), ehkäisykapselit tai yhdistelmäpillerit kolmen viikon kuluttua synnytyksestä. Myös imettävä nainen voi käyttää kaikkia ehkäisymenetelmiä, lukuun ottamatta yhdistelmäehkäisypillereitä. Imetys suojaa raskaudelta ensimmäisten kuukausien aikana, mutta luotettavana raskauden ehkäisynä imetystä ei kuitenkaan voi pitää.