Keskenmeno tarkoittaa raskauden ennenaikaista tahatonta keskeytymistä, jonka oireena on yleensä verenvuotoa sekä alavatsakipuja. Noin 10-15 % raskauksista päättyy keskenmenoon. Syytä keskenmenoon ei yleensä saada selville, mutta tutkimuksissa noin puolessa tapauksista sikiön perimäaineksessa eli kromosomeissa on todettu poikkeavuuksia. Keskenmenon riski lisääntyy äidin iän mukaisesti.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos raskauden aikana ilmaantuu verenvuotoa emättimestä, voi aina käydä lääkärin tutkittavana raskauden tilanteen arvioimiseksi.
Kiireellinen
Mikäli keskenmenosta herää epäily runsaan verenvuodon tai voimakkaan alavatsakivun vuoksi, on hyvä hakeutua viipymättä lääkärin arvioon.
Keskenmenon oireet ja tutkiminen
Yleensä keskenmeno tapahtuu ennen 12. raskausviikkoa eli alkuraskauden aikana. Oireina varsinaisessa keskenmenossa on melko runsas verenvuoto emättimestä sekä alavatsakipu, johon voi liittyä myös kramppeja.
Niin sanotussa uhkaavassa keskenmenossa verenvuoto on niukkaa ja alavatsakipu vähäistä. Tällöin normaali raskauden jatkuminen on vielä mahdollista. Uhkaavaa keskenmenoa voi olla vaikea erottaa alkuraskauden vaarattomasta verenvuodosta ("valekuukautiset"), jota esiintyy joka neljännellä naisella. Tällöinkin vuoto on yleensä niukkaa, eikä siihen liity supistelun tapaisia kipuja.
Keskenmenoa epäiltäessä yleislääkäri tai gynekologi voi tehdä gynekologisen tutkimuksen, jossa kohdunkaulan tilanne selvitetään tunnustelemalla ja tähystämällä emättimen kautta. Kohtua ja sikiötä voidaan tutkia tarvittaessa ultraäänellä eli kaikukuvauksella. Myös verikokeilla, kuten tulehdusarvon (CRP) ja raskaushormonin (hCG) pitoisuuden määrittämisellä sekä virtsanäytteellä voidaan seurata äidin ja raskauden tilaa sekä tutkia mahdollisia vuotoa aiheuttavia tulehduksia.
Keskenmenon hoito ja keskenmenon jälkeen
Uhkaavassa keskenmenossa lääkäri varmistaa sikiön hyvinvoinnin ultraäänellä. Tämän jälkeen hän kirjoittaa yleensä sairauslomaa ja kehoittaa välttämään ruumiillista ponnistelua. Yhdyntöjä neuvotaan myös välttämään, koska uhkaavassa keskenmenotilanteessa se saattaa altistaa varsinaiselle keskenmenolle.
Varsinaista keskenmenoa ei valitettavasti pystytä pysäyttämään millään hoitokeinoilla. Mitä aikaisemmassa raskauden vaiheessa keskenmeno tapahtuu, sitä vähemmän hoitotoimenpiteitä yleensä tarvitsee tehdä. Usein kohtu tyhjenee ilman toimenpiteitä. Jos vuoto jatkuu pidempään ja ultraäänellä havaitaan kohdussa vielä raskauden jäänteitä, voidaan kohtu tyhjentää joko lääkkeellisesti tai kohdun kaavinnalla. Kaavinta on toimenpide, joka tapahtuu nukutuksessa. Yleisesti joidenkin viikkojen kuluttua keskenmenosta suoritetaan vielä jälkitarkastus.
On myös tärkeää, että keskenmenon kokeneella naisella on mahdollisuus keskustella keskenmenon syistä sekä keskenmenoon liittyvistä tunteista esim. psykoterapeutin tai pariterapeutin vastaanotolla. Uutta raskautta voi halutessaan yrittää heti, kun takana ovat yhdet normaalit kuukautiset.
Keskenmenon ehkäisy ja uhkaava keskenmeno
Varsinaista keskenmenoa ei ole mahdollista ehkäistä, mutta tutkimusten mukaan huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja keliakia lisäävät keskenmenon riskiä. Myös elintavoilla on merkitystä: merkittävä ylipaino tai selkeä alipaino kasvattavat keskenmenon riskiä ja tupakointi nostaa keskenmenon todennäköisyyden yli kaksinkertaiseksi. Moni äiti pystyykin lopettamaan tupakoinnin raskauden aikana - tarvittaessa apteekeista on saatavilla tupakoinnin lopettamista tukevia valmisteita.
Uhkaavassa keskenmenossa naisella on vuotoa kohdusta, mutta ultraäänitutkimuksessa todetaan normaali raskaus. Tällöin lääkäri voi kirjoittaa sairauslomaa tarpeen mukaan sekä kehottaa välttämään voimakasta rasitusta. Yhdynnöistä kannattaa pidättäytyä niin kauan kuin veristä vuotoa esiintyy.