Kuukautiskivut - Klinik.fi

VALITUT OIREET (7)

Kuukautiskivut

Päivitetty: 20.09.2018

Kuukautiskivut eli dysmenorrea tarkoittaa kohtulihaksen supistuksista johtuvia toiminnallisia kipuja, jotka tuntuvat alavatsalla. Kuukautiskivut alkavat yleensä samanaikaisesti kuukautisvuodon kanssa ja kestävät 1-2 päivää. Arviolta 5-15 prosentilla naisista on voimakkaita kuukautiskipuja.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Kuukautiskipuja voi turvallisesti lievittää itsehoidolla, mikäli oireet ovat tyypillisiä ja yleisvointi pysyy hyvänä.

Suositellaan jatkotutkimusta

Mikäli kuukautiskivut eivät helpota itsehoitolääkkeillä, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Kuukautiskipujen alkaminen vasta myöhemmällä iällä, vuotohäiriöt tai oireilun selkeä muuttuminen aiemmasta ovat myös aihe ottaa yhteyttä lääkäriin.

Kuukautiskipujen oireet ja tutkiminen

Kuukautiskipujen yleisin oire on kipu alavatsalla. Kipu voi säteillä vatsasta myös lähialueille, kuten selkään. Lisäksi voi esiintyä yleisoireita: pahoinvointia ja oksentelua, päänsärkyä ja huimausta. Oireilu ajoittuu yleensä kuukautisvuodon alkamisajankohtaan, mutta se voi alkaa myös paria päivää aikaisemmin. Tyypillisesti hankalin oireilu kestää parin päivän ajan. Kuukautiskipuja voi esiintyä säännöllisesti jo kuukautisten alkamisesta lähtien, tai kuukautiset voivat muuttua kivuliaiksi myöhemmällä iällä.

Mikäli kuukautiskivut ovat hyvin voimakkaita tai kipuja ilmaantuu myös virtsatessa, ulostettaessa, yhdynnän aikana tai tärinän aiheuttamana, kyse voi olla endometrioosista.

Kuukautiskipujen tutkiminen ja toteaminen ei yleensä vaadi tarkempia tutkimuksia. Yleislääkäri tai gynekologi voi tarvittaessa tehdä gynekologisen tutkimuksen, mutta varsinkaan nuorten naisten kuukautiskivuissa edes se ei yleensä ole tarpeen.

Lisätutkimuksina voidaan käyttää mm. ultraääni eli kaikukuvausta kohdun ja munasarjojen alueelle tai ottaa klamydia- tai papa-näyte. Hankalissa kiputiloissa tehdään joskus myös vatsaontelon tähystys eli laparoskopia.

Kuukautiskipujen itsehoito ja kipulääkkeet

Lieviä kuukautiskipuja voi hoitaa omatoimisesti esimerkiksi tulehduskipulääkkeillä, kuten ibuprofeenilla (400 - 600 mg, 1 - 3 kertaa päivässä) tai ketoprofeenilla. Tulehduskipulääkkeitä käytettäessä on hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa lääkäriltä tai apteekista. Kipulääke kannattaa ottaa ajoissa, juuri vuodon ja kivun alkaessa.

Mikäli tulehduskipulääkkeitä ei voida jostain syystä käyttää, parasetamoli on myös turvallinen, joskaan ei yhtä tehokas vaihtoehto. Parasetamoli sopii myös imettäville äideille sekä astmaatikoille. Aikuisella annos on 500 – 1000 mg korkeintaan kolme kertaa päivässä.

Kuukautiskipujen asiantuntijahoito

Jos kivut eivät helpota käsikauppalääkkeillä, voi lääkäri kirjoittaa tarvittaessa vahvempia tulehduskipulääkkeitä. Myös yhdistelmäehkäisypillerit tai hormonikierukka voivat olla hyvä hoito kuukautiskipuihin; ohjeita sopivan ehkäisymuodon valitsemiseksi saa lääkäreiden lisäksi mm. perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvoloista. Jos kipujen syyksi paljastuu jokin gynekologinen vaiva (kuten endometrioosi), hoito suunnataan tämän mukaan.

Kuukautiskipujen ehkäisy

Taipumus kivuliaisiin kuukautisiin on pitkälti perinnöllistä, mutta tutkimusten mukaan liikunnalla voi olla kuukautiskipuja ehkäisevää vaikutusta. Hormonaaliset ehkäisymenetelmät (e-pillerit ja hormonikierukka) saattavat myös ennaltaehkäistä kuukautiskipuja.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit