Hammassärky tai vihlominen tarkoittaa tilaa, jossa hampaan hermot varoittavat kudosvauriosta tai vaurion syntymisen mahdollisuudesta. Hammassäryn laukaisevia tekijöitä voivat olla mm. kylmä tai kuuma ruoka ja hengitysilma, sokeripitoinen tai kovaa pureskelua vaativa ruoka sekä hampaan kolahtaminen tapaturman yhteydessä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos vihlonta on vain lievää ja satunnaista, ei hammaslääkärikäynti välttämättä ole tarpeen.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli vihlonta tai hammassärky pitkittyy, on syytä käydä hammaslääkärin tutkimuksessa.
Kiireellinen
Hyvin voimakas, jomottava särky on aihe hammaslääkäripäivystykseen hakeutumiseen.
Hammassäryn aiheuttajat ja tutkimukset
Hammassärky ilmaantuu aluksi yleensä vain syötäessä jotain kylmää tai sokeripitoista. Myöhemmin kipu voi pahentua niin, että myös pureskeleminen, kuuma juotava ja hampaiden koputus aiheuttaa ohimenevää kipua tai jopa pitkäkestoisempaa jomotusta. Lopulta hammasta saattaa särkeä jatkuvasti ja tällöin kipu voikin olla lähes sietämätöntä.
Hammassäryn tai vihlonnan yleisin syy on kariekseen eli hampaiden reikiintymiseen tai ientulehdukseen liittyvä bakteerien aiheuttama tulehdus. Myös rikkinäinen paikka, kulunut hammaspinta tai purennan aiheuttama ärsytys voivat aiheuttaa hammassärkyä. Hyvin voimakas hammassärky tai vihlonta voi olla seurausta hammasytimen tulehduksesta eli pulpiitista tai hampaan juuren märkimisestä.
Joskus hammassärky voi olla heijastumaa muualla sijaitsevasta vaivasta. Mm. leukanivelen tulehdus tai poskiontelotulehdukseen liittyvä kipu voivat säteillä aiheuttaen kivun tunnetta hampaassa.
Hammaslääkärin perustutkimukseen kuuluvat hampaiden ja ikenien tarkastus sekä leukanivelen tutkiminen hammassäryn vuoksi. Lisätutkimuksena voidaan käyttää myös suun ja hampaiston röntgentutkimusta.
Hammassäryn ensiapu ja itsehoito
Hammassäryn ensiapuna voi käyttää apteekista saatavia reseptivapaita kipulääkkeitä: parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä (ibuprofeeni tai ketoprofeeni). Myös parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden yhdistelmää voi kokeilla kovassa kivussa. Arkoja hammaskauloja voidaan rauhoittaa valitsemalla tarkoitukseen sopiva erikoishammastahna.
Hammassäryn hoito
Tarvittaessa lääkäri tai hammaslääkäri voi kirjoittaa ensiavuksi myös hermoston kautta vaikuttavia kipulääkkeitä. Hammassäryn varsinainen hoito riippuu vaivan aiheuttajasta.
Karies ja hampaan lohkeamat hoidetaan paikkaamalla vaurioitunut alue. Ientulehduksessa tai parodontiitissa puhdistetaan hammaspinnat tulehdusta aiheuttavista bakteereista. Kipua aiheuttavissa purentavaivoissa voidaan purentaa tasapainottaa hampaita hiomalla tai paikkaamalla - tarvittaessa voidaan kokeilla myös purentakiskohoitoa. Hammasytimen tulehdus eli pulpiitti poistetaan juurihoidolla.
Hammassäryn ehkäisy
Hammassäryn parasta ennaltaehkäisyä ovat huolellinen hampaiden hoito ja säännölliset hammastarkastukset. Vihlomista voidaan estää myös välttämällä hammasta ärsyttävien (esim. valkaisevien) hammastahnojen pitkäaikaista käyttöä.
Hammashoitohenkilöstö osaa tarvittaessa opastaa oikeaoppiseen hampaiden huoltoon sekä neuvoa hoitovälineiden hankinnassa.