Reisikivulla tarkoitetaan reiden alueelle paikallistuvaa arkuutta tai kipua. Reisikivun yleisimpiä aiheuttajia ovat mm. erilaiset lihasvammat, selästä säteilevä kipu, lonkan limapussitulehdus sekä nivusjänteen alta kulkevan hermon pinnetila.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos reisikipu ei ole voimakasta ja jalalla pystyy varaamaan, vaivaa voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla parin viikon ajan.
Suositellaan jatkotutkimusta
Tarkempia tutkimuksia tarvitaan silloin, jos reisikipu kestää useita viikkoja itsehoidosta huolimatta ja vaiva haittaa päivittäistä elämää.
Kiireellinen
Mikäli reiteen tai lonkkaan kohdistuneen tapaturman tai iskun jälkeen ilmaantuu erittäin kovaa kipua eikä kävely onnistu, on hyvä hakeutua lääkäriin välittömästi.
Reisikivun aiheuttajat ja tutkiminen
Tyypillisin äkillisen reisikivun syy on reiden lihaksistoon tullut vamma esim. kaatumisen tai venähdyksen seurauksena. Myös lonkan seudun vammat voivat säteillä reiteen, mutta tällöin pahin kipu tuntuu kuitenkin yleensä lonkassa (katso tarkemmin lonkkakipu).
Reisikipu voi johtua myös lonkan seudun muista vaivoista. Esim. lonkan limapussin tulehduksessa pahin kipu tuntuu lonkan ison sarvennoisen alueella, mutta kipu voi säteillä myös reiden ulkosivulle. Myös lonkan nivelrikko voi aiheuttaa reisikipua, useimmiten etureiden yläosissa nivusen alapuolella, joskus myös taka- tai ulkoreidessä.
Selkäperäisistä reisikivun aiheuttajista tavallisin on välilevytyrä ja iskias. Yleensä välilevytyrä oireilee pääsääntöisesti selän alueella, mutta joskus pääasiallinen oire voi olla pelkkä etureiden tai takareiden kipu.
Nivusjänteen ali kulkeva cutaneus lateralis -niminen tuntohermo voi jäädä pinteeseen nopeista painonmuutoksista tai raskaudesta johtuen. Tällöin oireena on polttava kipu ja puutuminen noin kämmenenkokoisella alueella reiden etu-sivupuolella (ns. meralgia paraestetica), jota polven koukistaminen (kantapää kohti pakaraa) ja nivusjänteen painaminen pahentavat.
Jos reisikipua halutaan tutkia tarkemmin, se tapahtuu yleislääkärin, fysiatrin tai liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat mm. reiden lihaksiston tunnustelu sekä lonkan ja jalan liikkeiden tutkiminen. Limapussitulehduksessa lonkan ja reiden ulkosivulla on yleensä selkeää paineluarkuutta. Selkäperäistä vaivaa epäiltäessä lääkäri voi lisäksi tunnustella selän ja tarkastaa sen liikkuvuuden sekä tutkia jalkojen jänneheijasteet eli refleksit. Jos reisikipuun yhdistyy ihon puutumista, myös ihotunto testataan.
Jos lääkäri epäilee murtumaa tai lonkan nivelrikkoa, röntgenkuvaus kuuluu perustutkimuksiin. Jos oireet viittaavat nivusjänteen alta kulkevan hermon pinnetilaa, voidaan pitkittyneissä tilanteissa kyseeseen tulla myös ENMG- eli hermoratatutkimus.
Reisikivun itsehoito
Lievä ja ohimenevä reisikipu hoituu usein itsehoidolla. Reisikipua aiheuttanut rasitus on hyvä laittaa tauolle, mutta reisilihaksia voi kuitenkin varovaisesti venytellä. Jos kyse on nivusjänteen ali kulkevan Cutaneus laterialis -hermon pinnetilasta, nivusjännettä painavien kireiden vaatteiden välttäminen ja mahdollisen ylipainon vähentäminen helpottavat oireita. Myös lonkan limapussin tulehdus voidaan yleensä hoitaa levolla ja kylmähoidolla (esimerkiksi apteekeista saatavien kylmäpussien avulla).
Mikäli taustalla on reisilihaksen revähdys, hoito ja kuntoutus riippuvat vamman vakavuudesta. Jos voima lihaksessa on säilynyt, kyseessä on yleensä 1. asteen lihasvamma. Tällöin tapana on pitää lihas levossa noin vuorokauden ajan ja aloittaa tämän jälkeen varovainen lihaksen liikuttelu ja venyttely. Mikäli taas revähdys on suurempi ja myös lihasvoima on heikentynyt, täyslepo voi kestää useita päiviä. Liikeharjoittelu ja venyttely aloitetaan tällöin vasta noin 3-6 vuorokauden kuluttua vammasta. Lihas tuetaan harjoittelun ajaksi joustositeellä, ja vasta kun lihaksen venyvyys on ennallaan, voidaan aloittaa enemmän voimaa vaativat harjoitukset.
Lonkan nivelrikon itsehoidossa keskeistä on sopivan liikuntamuodon (mm. pyöräily, uinti tai vesijuoksu) löytäminen, erilaisten apuvälineiden käyttäminen (esim. kävelykeppi) sekä mahdollisen ylipainon vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen. Iskiasoireen itsehoidosta on kerrottu tarkemmin omassa artikkelissaan.
Kaikenlaista reisikipua voidaan hoitaa myös apteekeista saatavilla itsehoitolääkkeillä. Parasetamoli on lääkkeistä helppokäyttöisin ja turvallisin. Tarvittaessa voidaan käyttää myös tulehduskipulääkkeitä tabletteina (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) esim. muutaman päivän kuureina tai paikallisvalmisteina (mm. diklofenaakki ja piroksikaami) suoraan reiden alueelle siveltynä.
Reisikivun asiantuntijahoito
Reisikivun asiantuntijahoito valitaan reisikivun aiheuttajan mukaan. Lihasperäisissä kivuissa fysioterapiasta tai muista fysikaalisista hoidoista on usein selvästi hyötyä. Moni on saanut apua reisikipuun myös hieronnasta.
Lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa reseptillä tehokkaampia kipulääkkeitä reisikivun hoitoon. Cutaneus laterialis -hermon pinnetilassa myös lääkärin antamista paikallisista kortisonipistoksista on usein apua. Muista reisikivun asiantuntijahoidoista on kerrottu tarkemmin erillisissä artikkeleissa lonkan nivelrikko, välilevytyrä ja iskias sekä lonkan limapussin tulehdus.
Reisikivun ehkäisy
Reisikivun ennaltaehkäisy riippuu vaivan aiheuttajasta. Liikuntavammoja voidaan ehkäistä mm. hyvällä lihashuollolla kuten venyttelyllä - tähän neuvoja saa mm. fysioterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta. Selästä säteilevän iskiaskivun ehkäisemiseksi puolestaan selän ja keskivartalon lihaskunnon ylläpitäminen on tärkeää.