Katkokävely - Klinik.fi

VALITUT OIREET (6)

Katkokävely

Päivitetty: 20.09.2018

Katkokävely on tyypillinen alaraajojen valtimotaudin oire. Katkokävelyllä tarkoitetaan kävellessä ilmaantuvaa yleensä toisen pohkeen alueen kipua, voimattomuutta ja puutumista, joka pakottaa lopettamaan kävelemisen ja helpottuu hetki pysähtymisen jälkeen. Oireilu johtuu valtimoiden ahtautumisesta ja verenkierron heikkenemisestä. Alaraajojen valtimotauti on yksi valtimotaudin muodoista ja yleensä sitä tavataan keski-iän ylittäneillä henkilöillä.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Kovempi rasitus voi pysäyttää kävelyn esimerkiksi hengästymisen vuoksi, jos rasitus on normaalista poikkeavaa tai yleiskunto on keskivertoa heikompi. Tällaisissa tapauksissa jalkojen alueella ei yleensä esiinny oireita eikä lääkärin tutkimusta tarvita.

Suositellaan jatkotutkimusta

Lääkärin arvio on paikallaan, mikäli yllä mainittuja oireita (kuten kipu tai puutuminen) ilmaantuu jalkaan tai jalkoihin ja ne pakottavat pysäyttämään kävelemisen.

Kiireellinen

Äkillinen pohjekipu ilman tapaturmaa on aina aihe välittömään lääkärin arvioon, etenkin mikäli taustalla on katkokävelyoireita.

Alaraajojen valtimotaudin oireet ja tutkiminen

Alaraajojen valtimotaudin tyypillisin oire on katkokävely. Oireilu ilmaantuu kävellessä, jolloin jalkojen lihakset tarvitsevat suuremman määrän happea verenkierrosta kuin levossa. Valtimon ahtautuminen heikentää verenkiertoa ja vähentää lihasten hapensaantia. Pysähtyminen helpottaa oireilua, mutta kävelyn jatkaminen tuo oireet taas esiin.

Alaraajojen valtimotauti aiheuttaa usein pohkeen alueen oireita, koska pohje tarvitsee melko paljon verenkiertoa ja valtimo on normaalistikin siellä jo valmiiksi melko kapea. Myös selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa katkokävelyä, mutta tällöin oireilu esiintyy yleensä ylempänä pakaroiden tai reisien alueella. Tarkemmin selkäydinkanavan ahtaumasta on kerrottu artikkelissa spinaalistenoosi.

Katkokävely ilmaantuu nopeammin kovemmassa rasituksessa kuten ylämäkeä käveltäessä. Verenkierron huononemisen vuoksi jalat voivat tuntua kylmiltä ja niitä voi paleltaa herkemmin. 

Katkokävelyoireilu pahenee vain harvalla ajan myötä ja yleensä oireilu pysyy samanlaisena pitkäänkin. Joskus alaraajojen valtimotauti voi aiheuttaa äkillisiä oireita, mikäli valtimo tukkeutuu kokonaan. Tällöin oireina on usein äkillinen pohjekipu, jalan viileys, tunnottomuus ja ihon kalpeus.

Alaraajojen valtimotautia epäiltäessä lääkäri tunnustelee jalkojen pulssit. Tarkempaa tietoa jalkojen valtimoista saadaan ns. doppler-ultraäänitutkimuksella, jossa verrataan nilkkojen ja olkavarsien verenkiertoa ja verenpaineita. Myös kuvantamisia, kuten magneetti- tai tietokonekuvantamisia varjoaineen kanssa, voidaan käyttää.

Alaraajojen valtimotaudin itsehoito

Itsenäinen hoito ja elintapamuutokset ovat tärkeässä asemassa alaraajojen valtimotaudin hoidossa. Elintapamuutokset ovat käytännössä samat kuin muissakin valtimotaudeissa kuten sepelvaltimotaudissa. Tärkein yksittäinen tekijä on tupakoinnin lopettaminen, koska tupakointi heikentää verenkiertoa merkittävästi. Tupakoinnin lopettamisen tueksi apteekeista on saatavilla muun muassa nikotiinilaastareita ja nikotiinipurukumia. Tarkemmin tupakoinnista ja sen lopettamisesta on kerrottu artikkelissa tupakointi.

Myös liikunta ja etenkin kävely on tärkeä osa itsenäistä hoitoa. Liikunta parantaa jalkojen verenkiertoa ja voi helpottaa oireilua reilusti. Kävelyohjeita on erilaisia, kuten kivuttoman kävelymatkan käveleminen useita kertoja päivässä tai kävelyä tunti päivässä. Tärkeintä on kuitenkin yleinen aktiivisuus ja liikunta.

Muita huomioonotettavia ja hoidettavia tekijöitä ovat ruokavalio ja veren rasva-arvot sekä kohonnut verenpaine. Rasva-arvoja voi parantaa muun muassa korvaamalla kovat eläinrasvat pehmeillä kasvirasvoilla sekä huolehtimalla riittävän ravintokuidun ja kalan syömisestä. 

Etenkin diabeetikoilla jalkojen paikallishoito ja haavojen välttäminen on tärkeää, koska heikentynyt verenkierto altistaa lisää muun muassa tulehduksille.

Alaraajojen valtimotaudin asiantuntijahoito ja toimenpiteet

Tärkeintä katkokävelyn hoidossa on itsehoito ja liikunta. Lääkäri voi kirjoittaa reseptillä aspiriinia eli asetyylisalisyylihappoa pienellä annoksella päivittäiseksi lääkkeeksi.

Leikkausta mietitään, jos oireilu on voimakasta ja haittaa päivittäistä toimintakykyä eikä itsenäisestä hoidosta ole apua. Leikkausvaihtoehtoja on muun muassa pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Alaraajojen valtimotaudin ehkäisy

Katkokävelyn tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, kohonnut verenpaine sekä veren kolesteroli. Säännöllinen liikunta parantaa veren rasva-arvoja, laskee verenpainetta ja helpottaa painonhallintaa. 

Tupakointi on tärkein alaraajojen valtimotaudin riskitekijä. Tupakoinnin lopettamiseen on saatavilla apteekeista muun muassa nikotiinilaastareita sekä nikotiinipurukumia. Tarkemmin tupakoinnista ja sen lopettamisesta on kerrottu artikkelissa tupakointi.

Alaraajojen valtimotaudin riskitekijät ovat oleellisesti samat kuin muissakin valtimotaudeissa. Valtimotaudin riskitekijöitä ja ehkäisyä on käyty läpi myös muun muassa artikkelissa sepelvaltimotauti.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit