Epäsäännölliset kuukautiset tarkoittaa poikkeavaa tai voimakkaasti vaihtelevaa kuukautiskierron kestoa. Normaalin kuukautiskierron pituutena voidaan pitää 24-35 vuorokautta. Tätä tiheämmät tai harvemmat kuukautiset tai kuukautiskiertoon liittymättömät välivuodot voidaan lukea epäsäännöllisiin kuukautisiin. Epäsäännölliset kuukautiset ajoittaisena vaivana on erittäin yleinen oire, eikä sen taustalta yleensä löydy hoidettavaa syytä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Ajoittaiset epäsäännölliset vuotohäiriöt ovat yleinen vaiva eikä niiden takia tarvitse hakeutua lääkärin arvioon, elleivät oireet haittaa normaalia elämää. Kuukautisten viivästyessä tai jäädessä pois on tärkeää pitää mielessä raskauden mahdollisuus.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli epäsäännölliset kuukautiset haittaavat arkielämää, aikaisemmin säännölliset kuukautiset jäävät pidemmäksi aikaa pois (esimerkiksi kolmen kuukauden ajaksi) tai niihin liittyy poikkeavia välivuotoja, voi lääkärissä käynti olla aiheellista. Lääkäriin on hyvä hakeutua myös, jos epäsäännöllisiin kuukautisiin liittyy muita oireita, kuten poikkeavaa väsymystä, kuumetta tai alavatsakipuja.
Epäsäännöllisten kuukautisten aiheuttajat ja tutkiminen
Epäsäännöllisiin vuotohäiriöihin luetaan normaalia kuukautiskiertoa tiheämpi kuukautiskierto (polymenorrea), harvempi kuukautiskierto (oligomenorrea) sekä epäsäännöllinen vuoto normaalin kuukautiskierron välillä (välivuoto), keskivaiheilla (ovulaatiovuoto) tai ehkäisyn aikana (läpäisyvuoto). Vuodon lisäksi ei yleensä esiinny muita oireita.
Yleensä epäsäännölliset kuukautiset liittyvät ikään ja tavallisiin elämänmuutoksiin. Murrosiässä kuukautisten alkaessa kierto voi olla pitkäänkin epäsäännöllinen. Myös tiheä kuukautiskierto on tavallinen nuorilla tytöillä ja toisaalta vaihdevuosi-ikää lähestyvillä naisilla. Lisäksi elämänmuutokset ja stressi (kuten opiskeluun liittyvät paineet), nopea laihtuminen tai voimakas liikunta voivat aiheuttaa muutoksia kuukautiskiertoon. Syömishäiriöissä kuukautiskierron muutokset ovat hyvin tavallisia.
Kuukautisvuodon siirtymisen tai poisjäännin yhteydessä on aina pidettävä mielessä myös raskauden mahdollisuus. Joskus epäsäännöllisten kuukautisten taustalta voi löytyä myös kohtuun liittyvä vaiva (kuten myooma), sisäsynnytintulehdus tai munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (ns. polykystiset munasarjat). Lisäksi pitkäaikaiset yleissairaudet (kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ja liikatoiminta tai diabetes) tai eräät lääkkeet (kuten epilepsialääkkeet) voivat aiheuttaa epäsäännöllisiä vuotohäiriöitä.
Muista gynekologisista vuorohäiriöistä on kerrottu erillisessä artikkelissa gynekologiset vuotohäiriöt.
Epäsäännölliset kuukautiset voi todeta itsenäisesti, mutta niiden tarkan syyn selvittäminen vaatii yleislääkärin tai gynekologin (naistentautien erikoislääkäri) vastaanoton. Kuukautisten viivästyessä tai jäädessä pois on syytä tehdä raskaustesti, jos raskauden mahdollisuus on olemassa. Vastaanotolla perustutkimuksiin kuuluu tiettyjen verikokeiden tarkistaminen (mm. keltarauhashormoni- eli prolaktiinipitoisuus ja kilpirauhasen toimintaa kartoittava TSH) ja usein myös gynekologinen tutkimus. Joskus myös emättimen kautta tehtävä ultraäänitutkimus, papa-koe tai kohdun limakalvonäyte voi olla tarpeen.
Epäsäännöllisten kuukautisten itsehoito
Kuukautiskierron säännöllisyyteen voi vaikuttaa terveellisillä elämäntavoilla, kuten ylläpitämällä normaalia ruokailurytmiä, välttämällä tupakointia ja liiallista alkoholinkäyttöä sekä välttämällä nopeita painonmuutoksia.
Jos tunnistaa epäsäännöllisten kuukautisten taustalta selkeitä elämänmuutoksia tai stressiä, voi pyrkiä rauhoittamaan elämänrytmiä ja odotella kuukautiskierron tasoittumista.
Epäsäännöllisten kuukautisten asiantuntijahoito ja lääkkeet
Asiantuntija-apu voi olla tarpeen häiritsevissä vuotohäiriöissä. Lääkehoitoa harkittaessa lääkäri voi kirjoitta reseptillä keltarauhashormonia, jota käytetään 10-12 päivän jaksoina kuukautiskiertoa mukaillen. Hormonikierukka tai yhdistelmäehkäisypillerit voivat myös auttaa, jos toiveena on samanaikainen ehkäisy.
Jos taustalla on paino-ongelmia, ravitsemusterapeutti voi opastaa tasapainoisen ruokavalion laatimisessa. Syömishäiriöiden hoidosta on kerrottu erillisessä artikkelissa syömishäiriö.
Epäsäännöllisten kuukautisten ehkäisy
Monet eri tekijät vaikuttavat kuukautiskierron säännöllisyyteen (mm. stressi, voimakkaat painon muutokset, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö). Tästä johtuen epäsäännöllisiä kuukautisia voidaan ehkäistä huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista, ylläpitämällä normaalia kehonpainoa sekä välttämällä tupakointia. Tupakoinnin lopettamista voidaan tukea mm. nikotiinikorvaustuotteilla, joita saa apteekeista.