Tuberkuloosi on tulehdustauti, jonka aiheuttaa Mycobacterium tuberculosis –bakteeri. Yleisimmin se aiheuttaa keuhkotuberkuloosia, mutta joskus se voi aiheuttaa oireita melkein missä tahansa elimessä. Tuberkuloosi leviää pisaratartuntana eli esimerkiksi aivastuksen tai limakalvokontaktin välityksellä. Se on maailmalla merkittävä tauti, johon sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Suomessa se on kuitenkin nykyisin harvinainen rokotusten ja valtakunnallisen tuberkuloosiohjelman vaikutusten myötä. Suomessa todetaan nykyisin alle 300 tuberkuloositapausta vuosittain, joista valtaosa on keuhkotuberkuloositapauksia. Vain keuhkotuberkuloosipotilaat voivat tartuttaa muita henkilöitä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Koska tuberkuloosi on harvinainen tauti Suomessa, eivät yskä, kuume tai muut flunssan tyyppiset oireet todennäköisesti viittaa tuberkuloosiin. Jos näitä oireita ilmaantuu, voi tilannetta seurata kotona ainakin 1-2 viikkoa ja käyttää normaaleja itsehoitokeinoja. Lue lisätietoa flunssasta ja sen itsehoitokeinoista täältä.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin tutkimuksiin on hyvä hakeutua, mikäli yskää on jatkunut vähintään kolme viikkoa, ja etenkin mikäli yskä on voimakasta ja limaista tai siinä näkyy verta. Lääkärikäynti on aiheellista myös silloin, kun lähipiirissä on todettu tuberkuloosia eikä mikään terveydenhuollon yksikkö ole ottanut vielä yhteyttä potilaan lähipiiriin. (katso tarkemmin Ennaltaehkäisy).
Kiireellinen
Tuberkuloositartunta ei yleensä vaadi nopeaa päivystyksellistä hoitoa, vaan tutkimukset ja hoitojen aloittaminen ehditään tehdä esimerkiksi terveyskeskuksessa arkipäivinä. Mikäli kuitenkin vointi flunssan tyyppistä tautia sairastaessa romahtaa nopeasti, kannattaa olla esimerkiksi puhelimitse yhteydessä päivystykseen tai etälääkäriin.
Tuberkuloosin oireet ja tutkiminen
Tuberkuloosi aiheuttaa vaihtelevia oireita riippuen sen sijaintipaikasta. Keuhkotuberkuloosin keskeisin oire on pitkittynyt, viikkoja tai kuukausia kestänyt yskä. Yskä voi olla limaista tai siinä voi näkyä verta. Muualla elimistössä esiintyessään tuberkuloosi aiheuttaa erilaisia tulehdustiloja, kuten imusolmuketulehduksen, aivokalvontulehduksen tai luun tulehdustilan (osteomyeliitti). Riippumatta tuberkuloosin sijainnista yleisoireina voi esiintyä pitkittynyttä lämpöilyä, laihtumista, väsymystä, yleiskunnon laskua tai yöhikoilua.
Vain noin joka kymmenes tuberkuloositartunnan saaneista saa oireisen taudin (aktiivin tuberkuloosin). Tartunnasta oireiden ilmaantumiseen voi mennä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Oireet ilmaantuvat eli tauti aktivoituu herkemmin iäkkäillä ihmisillä, pienillä lapsilla sekä henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentäviä sairauksia (kuten HIV tai nivelreuma) tai lääkityksiä (kuten kortisoni). Oireettomasta tuberkuloosista käytetään nimitystä piilevä eli latentti tuberkuloosi.
Tuberkuloositartunta löydetään usein keuhkojen röntgenkuvan avulla. Keuhkotuberkuloosia epäiltäessä otetaan yskösnäytteitä, joista se varmennetaan värjäyksen ja viljelyn avulla. Muualla esiintyessään tuberkuloosia voidaan tutkia erilaisten kuvantamisten (kuten magneettikuvaus) tai kudosnäytteiden ottamisen avulla. Myös iholla tehtävää tuberkuliinikoetta (Mantoux) tai erillistä verikoetta (IGRA-testi) käytetään. Tuberkuloosi varmennetaan sairaalassa.
Tuberkuloosin itsehoito
Tuberkuloositartunta vaatii aina terveydenhuollon ammattilaisen tekemät tutkimukset ja hoidonaloituksen. Katso tarkemmin kohta Asiantuntijahoito alla.
Tuberkuloosin hoito ja lääkitys
Tuberkuloosi hoidetaan aina pitkällä lääkehoidolla. Hoito koostuu vähintään neljästä eri lääkkeestä ja lääkityksen pituus on vähintään kuusi kuukautta. Hoidon aloitus tapahtuu sairaalassa. Tartuttavan tuberkuloosin tapauksessa käytetään tarpeen mukaan eristystä lääkehoidon alussa, jotta varmistetaan ettei tuberkuloosi leviä.
Tuberkuloosibakteerista on kehittynyt maailmalla lääkkeille vastustuskykyinen muoto (MDR, Multiple Drug Resistant), johon kaikki lääkkeet eivät tehoa. Se on kuitenkin onneksi Suomessa erittäin harvinainen. Onnistuneessa tuberkuloosin hoidossa tärkeintä onkin säännöllinen ja keskeytyksetön lääkehoito.
Tartuttavan tuberkuloosin tapauksessa sairaalassa tehdään kontaktiselvitys, jossa selvitetään henkilöt, jotka ovat oleskelleet sairastuneen henkilön kanssa pidempiä aikoja. Yleensä kyse on lähipiiristä sekä henkilöistä, jotka ovat oleskelleet pidempään samassa tilassa sairastuneen kanssa.
Tuberkuloosin ehkäisy
Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka leviää ilmassa pisaratartuntana. Vain keuhkotuberkuloosi voi tarttua ja sekin vain mikäli ysköksessä on todettu tuberkuloosibakteereita. Bakteereita todettaessa on kyse tartuttavasta tuberkuloosista. Tärkeintä tuberkuloosin ehkäisyssä on löytää ja hoitaa tarttuvaa tuberkuloosia sairastavat henkilöt nopeasti. Kontaktiselvityksellä pyritään selvittämään mahdolliset tarttuneet henkilöt.
Tuberkuloosia vastaan on olemassa BCG-rokote, jolla rokotettiin vastasyntyneet Suomessa vuoteen 2006 saakka. Rokotteesta aiheutuneiden haittojen ja tuberkuloosin harvinaistumisen vuoksi rokotetta ei kuitenkaan enää anneta rutiinisti kaikille vastasyntyneille. Se voidaan antaa alle 7-vuotiaille lapsille, joilla on suurentunut riski sairastua tuberkuloosiin, kuten lapselle jonka perheessä on sairastettu tuberkuloosi. Myös valtakunnallisella tuberkuloosiohjelmalla pyritään vähentämään ja ehkäisemään tuberkuloositapauksia.