Nilkan nyrjähdys tarkoittaa nilkan alueen nivelsiteiden revähdystä tai venähdystä. Nilkan nyrjähdys tapahtuu useimmiten nilkan vääntyessä sisäänpäin tai astuttaessa ”kiertyneen jalkaterän” päälle. Kyseessä on yleisin tuki- ja liikuntaelimistön vamma: sen saa jopa 500 suomalaista joka päivä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Nilkan nyrjähdys on hyvin tavallinen vaiva, joka paranee yleensä hyvin itsestään. Jos nilkan kipu ei ole kovin voimakasta ja jalan päälle pystyy laittamaan jonkin verran painoa, nyrjähdystä voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla ainakin muutaman päivän ajan.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli tapaturman jälkeen nilkan alueella esiintyy kovaa kipua, vaikeutta laittaa painoa jalalle tai nilkka näyttää erilaiselta toiseen puoleen verrattuna, kyseessä saattaa olla nilkkamurtuma. Tällöin on hyvä hakeutua lääkäriin lisätutkimuksiin. Lääkärikäynti on tarpeen myös silloin, jos nilkkakipu ei ala lievittyä itsehoidolla muutaman päivän kuluessa.
Nilkan nyrjähdyksen oireet ja tutkiminen
Nilkan nyrjähdys syntyy yleensä nilkan vääntyessä sisäänpäin esimerkiksi kaaduttaessa tai huonosti astuttaessa – jalkaterä ikään kuin kiertyy ja astutaan jalkaterän ulkosyrjän päälle. Tällöin kipu ilmaantuu pääasiassa ulkokehräsluun seutuun. Jos nilkka vääntyy ulospäin, voivat sisäkehräsluun alueen nivelsiteet venähtää ja tällöin kipu tuntuu nilkan sisäpuolella. Myös turvotusta tai ihonalaista verenvuotoa ja mustelmia esiintyy usein nilkan nyrjähdyksen yhteydessä. Käveleminen voi olla vaikeaa kivun vuoksi, mutta usein painon varaaminen jossain määrin kuitenkin onnistuu.
Mikäli vamman jälkeen jalan päälle ei pysty laittamaan lainkaan painoa, kyseessä saattaa olla nilkkamurtuma.
Lääkärin perustutkimuksiin nilkan nyrjähdyksen vuoksi kuuluvat nilkan alueen tunnustelu sekä liikkeiden tutkiminen. Mikäli kyse on selvästä ja lievästä nyrjähdyksestä, röntgentutkimusta ei välttämättä tarvita. Murtumaa epäiltäessä nilkan röntgenkuvaus kuuluu kuitenkin perustutkimuksiin.
Joskus tarkempia kuvantamistutkimuksia (kuten magneettikuvaus eli MRI) voidaan harkita pitkittyneen nilkkavaivan kohdalla.
Nilkan nyrjähdyksen ensihoito ja itsehoito
Nilkan nyrjähdyksessä ensihoito on erittäin tärkeää paranemisen kannalta. Kolmen Koon (3K: Kylmä, Koho, Kompressio) hoidolla voidaan nopeuttaa paranemista oleellisesti: Kylmähoito tapahtuu kylmägeelipussien tai esim. lumi- tai jääpussin avulla. Kompressiolla tarkoitetaan pussin sitomista esim. siteen tai vaatteen avulla tiukemmin nilkkaa vasten. Koholla tarkoitetaan jalan nostamista kohoasentoon, esim. penkille. Kylmähoito olisi tärkeää aloittaa mahdollisimman pian tapaturman jälkeen. Kylmää voi pitää aluksi 15 minuutin jaksoissa esim. tunnin välein – nilkan ihoa kuitenkaan palelluttamatta!
Tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) voi syödä kuuriluontoisesti muutamien päivien jaksoissa; ne vähentävät kivun lisäksi myös tulehdusta. Tarvittaessa kivunhoitoon voidaan käyttää myös parasetamolia tai paikallisesti annosteltavia kipugeelejä (diklofenaakki ja piroksikaami). Mahdollisimman normaali kävely kivun sallimissa rajoissa on suotavaa. Nyrjähdyksen hoitona voidaan käyttää erityistä kevyttä nilkkatukea, joka estää nilkan sivuttaista liikettä. Tukea käytetään yleensä enintään muutamia viikkoja.
Nilkan nyrjähdyksen asiantuntijahoito
Varhainen nilkan alueen liike- ja venyttelyharjoittelu on tärkeää kuntoutumisen kannalta. Esimerkiksi fysioterapeutit, kiropraktikot tai naprapaatit voivat ohjata ja neuvoa harjoittelun aloittamisessa. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä tehokkaampia kipulääkkeitä nilkkakivun hoitamiseksi.
Mikäli nilkan nyrjähdykset ovat toistuvia, voi joissakin tapauksissa myös nivelsiteiden kiristysleikkauksesta olla hyötyä.
Korvaukset
Jos nilkan nyrjähdys on syntynyt tapaturman seurauksena, voivat korvaukset olla mahdollisia esimerkiksi tapaturma-, liikenne- tai matkavakuutuksen kautta. Osittaisia Kela-korvauksia voi saada myös fysioterapiasta ja eräistä muista fysikaalisista hoidoista.
Nilkan nyrjähdyksen ehkäisy
Aikaisemmat nilkan nyrjähdykset (nivelsiteiden löystyminen) sekä mm. pohjelihasten kireys altistavat nilkan nyrjähdyksille. Fysioterapeutti voi ohjata lihasten liike- ja venytysharjoitteita nyrjähdysten ehkäisemiseksi.
Mikäli nyrjähdykset ovat toistuvia näistä toimista huolimatta, voi joissakin tapauksissa nivelsiteiden kiristysleikkauksesta olla hyötyä.