Akillesjänteen kipu tarkoittaa kantapään yläpuolella sijaitsevan akillesjänteen arkuutta tai ärtymystilaa. Akillesjänne on kantapään yläpuolella sijaitseva jänne, jonka kautta pohkeen lihakset kiinnittyvät kantaluuhun. Akillesjänteen alueen kiputiloista tavallisimpia ovat äkillesjänteen tulehdus sekä akillesjänteen repeämä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos akillesjänteen kipu on alkanut vähitellen eikä ole kovin voimakasta, vaivaa voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla 1-2 viikon ajan.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli ilman tapaturmaa alkanut akillesjänteen kipu jatkuu itsehoidosta huolimatta yli 2 viikon ajan, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon. Pikaisesti lääkäriin on hakeuduttava, jos esim. urheilusuorituksen aikana akillesjänteen alueelle ilmaantuu äkillinen kipu tai varpaille nousu ei onnistu.
Akillesjänteen kivun aiheuttajat ja tutkiminen
Akillesjänteen kipu ja sen syynä olevat tulehdustilat syntyvät yleensä vähitellen. Tyypillisesti kipu tuntuu aluksi vain kävellessä, juostessa tai venyteltäessä pohjelihaksia. Myöhemmin myös lepokipua voi esiintyä. Akillesjänteen seutu voi myös turvota ja se saattaa olla kosketusarka.
Severin tauti on erityismuoto akillesjänteen tulehdustilasta. Se on erityisesti 7-11-vuotiaiden poikien vaiva, jossa akillesjänteen kiinnittymiskohta kantaluuhun kipeytyy rasituksen jälkeen.
Akillesjänteen repeämä puolestaan voi ilmaantua äkillisesti esimerkiksi pallopelejä pelattaessa. Repeämän syntyessä pohkeessa tuntuu voimakas kipu – repeämän kuvaillaankin tuntuvan samalta kuin jos pohkeeseen potkaistaisiin takaapäin. Vamman seurauksena akillesjänteen seutuun ilmaantuu yleensä kuoppa eikä varpaille nousu onnistu. Jänteen repeämä voi olla osittainen tai täydellinen.
Akillesjänteen alueella oleva limapussi voi myös tulehtua esimerkiksi liiallisen rasituksen seurauksena. Tällöin jänteen seutu voi turvota, olla kosketusarka ja pohkeen liikkeet voivat tehdä kipeää.
Akillesjänteen kivun tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin, fysiatrin, ortopedin tai liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat mm. akillesjänteen, pohkeen ja nilkan alueen tunnustelu sekä liikkeiden tutkiminen. Joissakin tilanteissa (kuten repeämää epäiltäessä) voi ultraäänitutkimuksesta tai magneettikuvauksesta olla hyötyä.
Akillesjänteen kivun itsehoito
Akillesjänteen tulehdustiloissa itsehoidon kulmakivi on kipua aiheuttavan rasituksen välttäminen. Yleensä tämä tarkoittaa juoksemisen ja hyppimisen välttämistä, ja näiden liikuntamuotojen korvaamista esim. uinnilla tai vesijuoksulla. Myös erityiset akillesjänteen venytys- ja liikeharjoitteet ovat hyödyksi: 1) Seistään portaan tai penkin reunalla päkiöiden varassa (nilkat hieman ojennettuina) ja siirretään paino kipeälle jalalle, 2) Laskeudutaan varovaisesti kipeän jalan varassa alas siten, että kantapää on varpaita alempana. Harjoituksia tehdään sekä polvi koukussa että ojennettuna esimerkiksi 15 liikkeen sarjana kolmesti päivässä.
Tulehduskipulääkkeiden (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) syönti kuuriluontoisesti muutamien päivien jaksoissa voi nopeuttaa paranemista. Myös parasetamolia tai paikallisesti käytettäviä tulehduskipugeelejä (diklofenaakki ja piroksikaami) voidaan kokeilla.
Severin taudissakin rasituksen vähentäminen helpottaa kipua. Oireet häviävät kuitenkin itsestäänkin viimeistään murrosikään mennessä.
Akillesjänteen kivun asiantuntijahoito
Akillesjänteen kivun asiantuntijahoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Pitkittyneissä akillesjänteen tulehdustiloissa fysioterapian ammattilaiset voivat neuvoa sopivien harjoitteiden tekemisessä sekä antaa fysikaalisia hoitoja akillesjänteen seutuun. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä tehokkaampia kipulääkkeitä tai pistää kipeälle alueelle kortisonia. Osittaista akillesjänteen repeämää ei yleensä tarvitse leikata, vaan kuntouttava hoito riittää. Täydellinenkin jänteen repeämä voidaan yleensä hoitaa kipsillä, mikäli vammasta on kulunut korkeintaan 2 viikkoa. Muussa tapauksessa turvaudutaan leikkaukseen.
Korvaukset
Jos akillesjänteen kivun aiheuttanut vaiva on syntynyt tapaturman seurauksena, voivat korvaukset olla mahdollisia esimerkiksi tapaturma-, liikenne- tai matkavakuutuksen kautta. Osittaisia Kela-korvauksia voi saada myös fysioterapiasta ja eräistä muista fysikaalisista hoidoista.
Akillesjänteen kivun ehkäisy
Akillesjänteen tulehdustilat ovat usein seurausta liiallisesta tai yhtäkkisestä rasituksesta, kuten äkillisesti lisääntyneestä juoksemisesta tai hyppimisestä. Niinpä akillesjänteen alueen kiputiloja voidaan ehkäistä liiallista rasitusta välttämällä sekä erityisesti pohkeen lihasten venyttelyllä ja lihashuollolla. Ohjeita sopivaan lihashuoltoon saa mm. fysioterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta.