Jalkaterän kipu tarkoittaa jalkaterän alueelle paikallistuvaa arkuutta tai kipua. Jalkaterän kivun yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset vääntymiset, jalkaterän poikkeava asento tai toiminta, hermopinteet ja rasitusmurtumat. Jalkaterän kipu on lievänä ja lyhytkestoisena melko yleinen vaiva etenkin keski-ikäisillä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jalkaterän kipua voi hoitaa itsehoidolla parin viikon ajan, mikäli kipu on lievää.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos jalkaterän kipu jatkuu itsehoidosta huolimatta tai kipu on voimakasta.
Kiireellinen
Jos taustalla on tapaturma eikä jalalla voi kivun vuoksi lainkaan kävellä tai varata, lääkäriin on syytä hakeutua välittömästi.
Jalkaterän kivun aiheuttajat ja tutkiminen
Kehon paino kohdistuu pystyasennossa jalkaterän alueelle. Jalkaterä koostuu lukuisista eri luista, nivelistä ja nivelsiteistä. Se on myös toiminnallisesti muokkautuva ja monipuolinen rakenne: kävellessämme jalkaterän ja nilkan alue ottaa vastaan iskuja (kun jalka iskeytyy maahan), siirtää painoa ja tuottaa myös ponnistusvoimaa jalan taas noustessa maasta. Jalkaterän alue elää, kiertyy ja venyy askelluksen aikana. Monet jalkaterän vaivat syntyvät, kun kävelyn normaalit liikeradat häiriintyvät. Tällöin esimerkiksi päkiän kohdalla sijaitseva poikittainen jalkaholvi voi madaltua ja aiheuttaa oireita.
Jos jalkaterän kipu on alkanut tapaturmaisesti, sen taustalla on yleisimmin lievä jalkaterän pehmytkudosten venähdys. Nilkan nyrjähdys tai varvasmurtuma voi myös säteillä kipua jalkaterän alueelle. Myös jalan murtumat ovat mahdollisia kivun syitä, mutta tällöin jalalla ei yleensä pysty varaamaan lainkaan.
Monet kiputilat kehittyvät vähitellen, kun jalkaterän normaali toiminta häiriintyy. Ns. etujalan kiputilassa (metatarsalgia anterior) kipu sijaitsee päkiän seudussa. Vaivan syynä on poikkeava jalan poikittaiskaaren madaltumiseen yhdistyvä rasitus sekä usein korkokenkien käyttö. Jalkaterän alueen luiden (kuten metatarsaaliluiden) rasitusmurtumat puolestaan syntyvät poikkeavan tai pitkän rasituksen seurauksena, esimerkiksi varusmiehille pitkistä marsseista johtuen.
Hermopinteet johtuvat nimensä mukaisesti hermojen pinne- eli puristustilasta. Puristustilan voivat aiheuttaa esimerkiksi vamma tai ahtaat kengät. Tavallisimmat hermopinteet sijaitsevat jalkaterän alueella nilkan sisäkehräksen seudussa (tarsaalitunnelisyndrooma) sekä päkiän alueella (Mortonin syndrooma). Hermopinne aiheuttaa hermokivulle tyypillistä polttavaa, vihlovaa tai sähköiskun tapaista kipua. Myös puutumista voi esiintyä.
Plantaarifaskiitti on yleinen jalkaterän vaiva, mutta tässä vaivassa kipu paikantuu pääasiassa jalkapohjaan kantapään seutuun. Vaivaisenluu puolestaan syntyy isovarpaan alueen poikkeavasta kuormituksesta. Se aiheuttaa usein rasituksen jälkeistä kipua isovarpaan tyven alueella, mutta kipu voi säteillä myös jalkaterän alueelle. Myös kihti kipeyttää tyypillisesti isovarpaan tyvinivelen alueen, mutta kipu voi tuntua jalkateränkin alueella.
Nivelrikko ei yleensä aiheuta oireilua jalkaterän nivelten alueelle, mutta joskus tämäkin on mahdollista. Lisäksi jotkin yleissairaudet voivat aiheuttaa oireilua tai kipuilua jalkaterän alueelle: esimerkiksi ASO-tauti eli jalan valtimoiden kovettumatauti voi saada aikaan jalkaterän alueen puutumista tai kipua kävelyn aikana.
Jalkaterän kivun tarkan syyn selvittäminen vaatii käyntiä esim. yleislääkärin, fysiatrin tai ortopedin vastaanotolla. Lääkäri tarkastaa ja tunnustelee jalkaterän alueen sekä tutkii jalkaterän ja nilkan asennon ja toiminnan kävelyn aikana. Jos epäillään tulehdusta tai kihtiä, lääkäri voi määrätä muutamia verikokeita. Mahdolliset luumurtumat todetaan röntgenkuvauksella. Yleensä tarkempia verikokeita tai kuvantamisia ei kuitenkaan tarvita jalkaterän kivun vuoksi.
Jalkaterän kivun itsehoito
Jalkaterän kipua voi yleensä lievittää turvallisesti itsehoidolla, mikäli kipu ei ole voimakasta. Pienet tapaturmaiset venähdykset paranevat yleensä itsestäänkin. Kipua voi hoitaa kylmägeelipusseilla, kipulääkkeillä (kuten parasetamoli) tai tulehduskipulääkkeillä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni), joita saa ilman reseptiä apteekista. Joskus myös paikallisesti levitettävät tulehduskipulääkegeelit (mm. diklofenaakki tai piroksikaami) voivat auttaa.
Jalkaterän pitkittyneet kiputilat ovat usein seurausta jalkaterän poikkeavasta asennosta tai toiminnasta. Tällöin mm. jalkaterän voimistelu ja pohjevenytysohjeet voivat olla avuksi. Näitä on saatavilla vapaasti esimerkiksi internetistä, mutta tarvittaessa fysioterapeutti tai jalkaterapeutti voi neuvoa harjoitteissa. Joskus pelkällä väljempien tai matalakorkoisten kenkien käytöllä voidaan vaiva saada helpottamaan.
Jalkaterän kivun asiantuntijahoito
Jalkaterän kivun tarkempi hoito riippuu vaivan aiheuttajasta (katso mm. erilliset artikkelit plantaarifaskiitti, vaivaisenluu, kihti ja jalan murtumat).
Lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa reseptillä vahvempia kipulääkkeitä. Mm. fysioterapeutit ja kiropraktikot voivat auttaa antamalla esimerkiksi jalkaterän voimistelu- tai pohjevenytysohjeita, jotta jalkaterän alueen asento ja toiminta paranisivat. Jalkaterän toimintaa voidaan arvioida mm. askel- ja alaraaja-analyysilla. Analyysin perusteella voidaan miettiä tarvittaessa yksilöllisten tukipohjallisten tarvetta oireilun helpottamiseksi. Analyyseja tekevät mm. jalkaterapeutit.
Jos oireilu jatkuu eikä vaivaa saada muilla keinoin hoidettua, voidaan miettiä leikkausta. Kyseeseen voi tulla esim. vaivaisenluuleikkaus tai leikkaus hankalien hermopinteiden yhteydessä.
Jalkaterän kivun ehkäisy
Jalkaterän kipua voidaan ehkäistä pitämällä jalan lihakset hyvässä kunnossa. Esimerkiksi pohjelihasten kireys voi aiheuttaa jalkaterän toiminnan häiriintymistä, jolloin kipua voidaan ehkäistä sopivilla venytyksillä ja liikeharjoitteilla. Tarkempia ohjeita harjoitteiden tekemiseen saa mm. fysioterapeuteilta.
Myös ahtaat tai korkeakorkoiset kengät voivat altistaa jalkaterän kiputiloille. Tämän vuoksi kannattaa suosia väljiä ja matalakorkoisia kenkiä, mikäli jalkaterissä tuntuu kipua tai arkuutta.