Plantaarifaskiitti - Klinik.fi

VALITUT OIREET (4)

Plantaarifaskiitti

Päivitetty: 20.09.2018

Plantaarifaskiitti eli jalkapohjan kalvojänteen rappeuma tarkoittaa jalkapohjan kalvojänteen kiputilaa. Se paikantuu jalkapohjassa kantapään etuosiin, jossa kalvojänne kiinnittyy kantaluuhun. Plantaarifaskiitin (plantaarifaskiopatia) tarkkaa syntytapaa ei tiedetä, mutta usein taustalla on rasitus. Plantaarifaskiitti on yleisin nuorilla juoksijoilla sekä 40-60-vuotiailla.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Kantapääkipu on yleinen vaiva, jota voi hoitaa turvallisesti itsehoidolla parin viikon ajan

Suositellaan jatkotutkimusta

Mikäli kantapääkipu jatkuu omatoimisesta hoidosta huolimatta yli 2 viikon ajan, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Plantaarifaskiitin oireet ja tutkiminen

Plantaarifaskiitti aiheuttaa kipua jalkapohjaan kantapään etupuolelle. Kipu on yleensä voimakkaimmillaan heti aamusta lähdettäessä kävelemään kipeällä jalalla ja toisaalta tauon (kuten paikallaan istumisen) jälkeen. Plantaarifaskiitin taustalla on usein tavallista voimakkaampii rasitus, kuten juoksuharrastuksen aloittaminen tai pitkä seisominen. Plantaarifaskiittiin voi lisäksi liittyä mm. jalkaterän virheasennot tai vaivaisenluu.

Joskus toistuvissa plantaarifaskiiteissa syynä voi olla tulehduksellinen reumasairaus, mutta onneksi tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.

Monet muutkin vaivat voivat aiheuttaa plantaarifaskiittin tyyppisiä kantapääkipuja. Niistä on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa kantapääkipu.

Lääkärin perustutkimuksiin plantaarifaskiittia epäiltäessä kuuluu kantapään ja nilkan alueen tunnustelu sekä liikkeiden tutkiminen. Lääkäri arvioi myös pohjelihasten kireydet ja mahdolliset jalan virheasennot. Yleensä röntgenkuvausta ei tarvita, mutta se voidaan ottaa pitkäaikaisissa vaivoissa tai esim. kantaluun rasitusmurtumaa epäiltäessä. Mikäli toistuvien plantaarifaskiittien yhteydessä herää epäily reumasairauksista, voi tarkemmasta nivelten tutkimisesta sekä verikokeista olla hyötyä.

Jalkaterapeutit ja erityiset askelklinikat ovat erikoistuneet jalkaterän toiminnan ja sen ongelmista johtuvien oireiden tutkimiseen.

Plantaarifaskiitin itsehoito

Plantaarifaskiitin itsehoidossa liikarasituksen välttäminen on keskeistä. Usein tämä tarkoittaa taukoa juoksemisesta, hyppimisestä sekä pitkistä seisomisjaksoista. Myös sopivien kenkien pitäminen sekä kenkiin asetettavat kantakupit tai geelityynyt vähentävät usein kipua.

Plantaarifaskiitin hoitoon on olemassa myös erityiset venytysohjeet, joilla pyritään jalkapohjan kalvojänteen venyttämiseen. Istuallaan ollessa jalka nostetaan toisen polven päälle, ja kipeän jalan varpaita venytetään ylöspäin noin 5 sekunnin ajan. Tämä toistetaan aamuin ja illoin noin parikymmentä kertaa.

Apteekeista on saatavilla itsehoitolääkkeitä plantaarifaskiitin hoitoon. Parasetamoli on turvallisin kipulääke, ja se sopiikin hyvin kaikenikäisille. Turvotusta vähentäviä ja tulehdusreaktiota sammuttavia tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) voi myös käyttää kuuriluontoisesti muutaman päivän ajan, kunhan valmisteiden sopivuus on ensin varmistettu apteekista tai lääkäriltä. Paikallisesti voidaan kokeilla myös tulehduskipugeelejä (diklofenaakki ja piroksikaami).

Plantaarifaskiitin asiantuntijahoito

Mikäli itsehoidolla ei saada plantaarifaskiitin oireita korjaantumaan, lääkäri voi kirjoittaa tehokkaampia tulehduskipulääkkeitä reseptillä tai kokeilla kortisonin pistämistä sivukautta kipukohtaan esimerkiksi kolmen viikon välein yhteensä 2-3 kertaa.

Venytysharjoitusten tekemiseen saa ohjeita mm. jalkaterapeuteilta ja fysioterapian ammattilaisilta. Myös jalan virheasentojen hoidosta esimerkiksi tukipohjallisilla on usein hyötyä - tässäkin jalkaterapeutit voivat auttaa.

Plantaarifaskiitti on usein pitkäkestoinen, kuukausia kestävä vaiva. Kuitenkin yllä olevilla hoitokeinoilla jopa 80-90 % vaivasta kärsivistä paranee vuoden kuluessa kokonaan.

Plantaarifaskiitin ehkäisy

Sopivien kenkien pitäminen (mm. riittävä tuki jalkapohjalle), jalan virheasentojen korjaaminen, jalkaterän ja pohkeen alueen lihaskunnosta huolehtiminen sekä ylipainon vähentäminen voivat ennaltaehkäistä plantaarifaskiittia.

Jalkaterapeuteilta tai fysioterapeuteilta voi saada apua jalan virheasentojen korjaamiseen. Jalkaterapeutin lisäksi myös erityisissä askelklinikoissa voidaan tutkia alaraajojen toimintaa ja auttaa esim. tukipohjallisten hankkimisessa.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit