Kantapääkipu tarkoittaa kantapään alueelle paikallistuvaa aristusta tai kipua. Sen yleisin syy on jalkapohjan kalvojänteen rappeuma eli plantaarifaskiitti. Myös kantapään rasvapatjan kiputila, akillesjänteen ärtymystila tai limapussin tulehdus voivat aiheuttaa kipua kantapään alueelle.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos kantapääkipu liittyy rasitukseen eikä kipu ole kovin voimakasta, vaivaa voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla 1-2 viikon ajan.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli itsehoidosta huolimatta kipu jatkuu yli kaksi viikkoa, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Jos kantapääkipu syntyy tapaturman jälkeen eikä jalalla pysty kunnolla kävelemään, on syytä hakeutua lääkäriin herkemmin.
Kantapääkivun aiheuttajat ja tutkiminen
Kantapääkipu voi johtua lukuisista eri syistä. Yleisin kantapääkivun aiheuttaja on plantaarifaskiitti eli jalkapohjan kalvojänteen rappeuma. Tällöin kipu paikantuu jalkapohjaan kantapään etupuolelle. Oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan aamulla kävelemään lähdettäessä tai tauon (kuten paikallaan istumisen) jälkeen. Vaivan taustalla on usein tavallista suurempi rasitus, kuten juoksuharrastuksen aloittaminen tai pitkä seisominen. Plantaarifaskiittiin voi lisäksi liittyä mm. jalkaterän virheasennot tai vaivaisenluu.
Kantaluun alla sijaitseva rasvapatja voi myös olla kantapääkivun syynä. Rasvapatjan ärtyminen voi olla seurasta esim. kovasta kantapään tärähdyksestä tai iskusta. Tällöin kipu on hieman taaempana kuin plantaarifaskiitissa. Hyvin suuri rasitus voi aiheuttaa jopa kantaluun rasitusmurtuman, joka onkin yleinen mm. varusmiehillä.
Akillesjänteen kiinnittymiskohdan kiputiloja on useita. Tällöin kipu paikantuu kantapään yläosiin ja jatkuu siitä pohjetta kohti. Syynä voi olla jänteen tai sen alueen tulehdus tai jopa jänteen repeämä. Severin tauti on erityisesti 7-11-vuotiaiden poikien vaiva, jossa akillesjänteen kiinnittymiskohta kipeytyy esim. rasituksen jälkeen. Tarkemmin akillesjänteen kiputiloista on kerrottu erillisessä artikkelissa akillesjänteen kipu.
Kantapääkipu on helppo todeta omatoimisesti, mutta vaivan tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä esimerkiksi yleislääkärin, fysiatrin, ortopedin tai lastenkirurgin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluu kantapään ja nilkan alueen tunnustelu sekä liikkeiden tutkiminen. Lääkäri arvioi myös pohjelihasten kireydet ja mahdolliset jalan virheasennot. Yleensä röntgenkuvausta ei tarvita, mutta se voidaan ottaa pitkäaikaisissa vaivoissa tai esim. rasitusmurtumaa epäiltäessä. Akillesjänteen tilaa voidaan tutkia tarkemmin ultraäänitutkimuksella.
Jalkaterapeutit voivat tutkia jalkaterän asentoa ja sen virheistä johtuvia oireita. Erityiset askelklinikat tekevät myös laajempia askel- ja alaraaja-analyysejä, joissa tutkitaan toistuvasti kipeytyvän jalan toimintaa kävellessä tai juostessa.
Kantapääkivun itsehoito
Kantapääkivun itsehoito sisältää lepoa, sopivien apuvälineiden käyttöä sekä lääkehoitoa. Tärkeintä on pyrkiä välttämään kipeän kantapään rasittamista esim. juoksemalla tai pitkillä kävelylenkeillä. Plantaarifaskiitissa, kantaluun rasitusmurtumassa sekä rasvapatjan kiputilassa kipua vähentävät myös sopivien kenkien pitäminen sekä kenkiin asetettavat kantakupit tai geelityynyt.
Apteekeista on saatavilla erilaisia itsehoitolääkkeitä kantapääkivun hoitoon. Parasetamoli on turvallisin vaihtoehto, ja se sopii hyvin yhteen myös erilaisten perussairauksien tai muiden lääkitysten kanssa. Tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) voi myös käyttää kuuriluontoisesti muutamien päivien jaksoissa, ellei esteitä niiden käytölle ole. Paikallisesti kipeään kantapäähän voi sivellä kipugeelejä (diklofenaakki ja piroksikaami).
Kantapääkivun asiantuntijahoito
Jos itsehoito ei tuota tulosta, lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa reseptillä tehokkaampia lääkkeitä kivun hoitoon. Muu kantapääkivun asiantuntijahoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Plantaarifaskiitin hoitoon on olemassa erityiset venytysohjeet, joilla kipu voidaan saada vähenemään. Jalkaterapeutit, fysioterapeutit ja mm. kiropraktikot ovat erikoistuneet tällaisen neuvonnan antamiseen. Myös jalan virheasentojen hoidosta esimerkiksi tukipohjallisilla on usein hyötyä.
Akillesjänteen repeämä hoidetaan leikkauksella. Muuten akillesjänteen vaivoihin on yleensä hoitona lepo, erilaiset venytykset sekä tulehduskipulääkkeiden syönti kuuriluontoisesti. Severin taudissakin rasituksen vähentäminen helpottaa oireilua. Se korjaantuu kuitenkin itsestään viimeistään murrosikään mennessä. Akillesjänteen vaivojen hoidosta katso tarkemmin akillesjänteen kipu.
Kantapääkivun ehkäisy
Kantapääkivun taustalta löytyy usein liikarasitus. Sopivien kenkien pitäminen (mm. riittävä tuki jalkapohjalle), jalan virheasentojen korjaaminen sekä jalkaterän ja pohkeen alueen lihaskunnon ylläpitäminen voivat ennaltaehkäistä kantapääkipua. Esim. fysioterapeutilta voi saada apua jalan virheasentojen korjaamiseen. Lisäksi jalkaterapeutin vastaanotolla tai erillisessä askelklinikassa voidaan tutkia alaraajojen toimintaa ja auttaa esim. tukipohjallisten hankkimisessa.
Myös ylipaino voi rasittaa kantapään seutua, joten ylipainon välttäminen ehkäisee myös kantapään liikarasitusta.