Tyrä syntyy, kun vatsaontelon sisältöä työntyy heikentyneen vatsanseinämän läpi, mikä näkyy pullistumana ihon alla. Yleisin tyrä on nivustyrä, mutta napatyriäkin esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla. Arpityrä puolestaan voi kehittyä vatsan alueen leikkauksen jäljiltä.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos nivusten, navan tai vatsan leikkausarpien alueelle ilmaantuu pullistuma ja se haittaa päivittäistä elämää, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon.
Kiireellinen
Mikäli pitkään olleeseen pullistumaan ilmaantuu äkillistä kovaa kipua, on välitön lääkärin arvio tarpeen.
Tyrän oireet ja tutkiminen
Tyrän tyypillinen oire on iholle ilmaantuva pehmeä pullistuma. Yleensä esiintyy myös kipua tai jomotusta, mutta joskus pullistuma voi olla kivutonkin. Tyypillisesti tyrä pahenee ponnistelun yhteydessä ja painuu pois tai pienenee selinmakuulla. Joskus vaarana voi olla tyräalueen ahtautuminen ja niin sanottu kureutuminen. Tällöin tyrä on erittäin kivulias eikä pullistumaa saa edes painamalla takaisin sisäänpäin. Tämä on aihe leikkaukselle (katso tyräleikkaus).
Nivustyrän lisäksi muita mahdollisesti leikattavia tyriä ovat mm. reisityrä (esiintyy pääasiassa iäkkäillä naisilla) sekä joskus napatyrä ja arpityrä. Arpityrä muodostuu aikaisemman leikkausarven alueelle ja sen leikkaushoito voi olla joskus hankalaa. Napatyrä puolestaan on lapsilla hyvinkin yleinen (noin 10 % vastasyntyneistä), mutta onneksi suurin osa niistä korjaantuu 4-vuotiaaksi mennessä. Leikkaukseen turvaudutaan, mikäli näin ei ole tapahtunut tai napatyrä osoittaa kureutumisen merkkejä. Aikuisilla napatyrä leikataan yleensä vain, mikäli se aiheuttavat selviä oireita (kuten kipua).
Alle kouluikäisillä lapsilla, selvästi ylipainoisilla henkilöillä ja useita lapsia synnyttäneillä naisilla voidaan todeta myös ns. rektuslihasten diastaasia. Tällöin vatsan keskilinjaan ilmaantuu pystysuuntainen pullistuma vatsalihaksia jännittäessä. Kyse on vatsalihaksia yhdistävän kalvon venymisestä, ei tyrästä, eikä erityistä hoitoa vaivaan ole tarjolla. Lapsilla oire korjaantuu yleensä iän myötä.
Tyrän tutkiminen ja toteaminen perustuu lääkärin suorittamaan havainnointiin ja tunnusteluun. Tarvittaessa tarkempaa tietoa tyrän tilanteesta saadaan ultraääni- eli kaikututkimuksella. Muita eritystutkimuksia ei yleensä tarvita.
Tyrän itsehoito ja seuranta
Toimivaa itsehoitoa eri tyrätyyppeihin ei ole olemassa. Erilaisia tyrävöitä aikuisten nivustyriin voi kokeilla, mutta usein ne koetaan hankaliksi käyttää. Aikuisen vähäoireista nivustyrää tai napatyrää voi rauhassa seurata - leikkaus on aiheellinen vain, jos tyrästä on haittaa päivittäiselle elämälle.
Pienten lasten napatyrät paranevat usein itsestään. Leikkausta harkitaan vasta, jos tyräaukko on kovin laaja tai se ei sulkeudu 4-vuotiaaksi mennessä.
Tyrän asiantuntijahoito ja tyräleikkaus
Mikäli tyrää ei voida hoitaa hyvin ja turvallisesti muilla keinoilla, turvaudutaan tyräleikkaukseen. Yleisimpiä leikattavia tyriä ovat nivustyrät. Lasten ja nuorten nivustyrät pyritään yleensä leikkaamaan, vaikka ne olisivat melko vähäoireisia. Sen sijaan vanhemmilla ihmisillä leikkaukseen turvaudutaan vain, jos nivustyrä haittaa arkielämää. Muita leikattavia tyriä ovat mm. reisityrä (esiintyy pääasiassa iäkkäillä naisilla) sekä joskus napa- ja arpityrät. Kaikki tyrätyypit leikataan aina, jos vaarana on tyräalueen ahtautuminen eli kureutuminen. Tämän merkkinä on tyräpullistumaan tuleva äkillinen ja voimakas kipu. Tyräleikkauksen kulusta voi lukea tarkemmin erillisestä artikkelista tyräleikkaus.