Rannekipu tarkoittaa ranteen alueella tuntuvaa arkuutta tai kipua. Se voi paikantua joko kämmenen tai kämmenselän puolelle. Rannekivun yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset rasitustilat (kuten rannekanavaoireyhtymä), murtumat sekä nivelsairaudet (kuten nivelreuma).
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Ilman vammaa alkanutta rannekipua voi turvallisesti lievittää itsehoidolla parin viikon ajan, mikäli kipu ei ole hyvin voimakasta.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos tapaturman tai kaatumisen seurauksena rannetta on vaikea liikuttaa tai se on kovin kipeä, on hyvä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Samoin jos oireilu on alkanut ilman suurempaa vammaa, itsehoito ei auta ja oireilu jatkuu useita viikkoja, on hyvä ottaa yhteys lääkäriin.
Kiireellinen
Mikäli kaatumisen tai muun tapaturman seurauksena ranne on selvästi väärässä asennossa (virheasento), on hyvä hakeutua päivystyksellisesti lääkärin arvioon.
Rannekivun aiheuttajat ja tutkiminen
Useimmiten rannekipu johtuu ranteen alueen poikkeavasta tai pitkäkestoisesta rasituksesta. Tällöin kipu alkaa tavallisesti pikkuhiljaa ja pahenee rannetta liikutellessa. Yleensä kyseessä on vaaraton vaiva, joka korjaantuu poikkeavan rasituksen välttämisellä ja levolla.
Rannemurtumat syntyvät yleensä kaatumisen tai tapaturman seurauksena. Tällöin ranteen alue on kipeä ja sitä on vaikea liikuttaa. Ranne voi näyttää erilaiselta toiseen ranteeseen verrattuna. Myös turvotusta ja mustelmia voi esiintyä.
Ranteen alueella voi esiintyä monenlaisia hermopinteitä eli hermojen puristustiloja. Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo jää puristuksiin ranteen alueella sijaitsevassa rannekanavassa rasituksen tai vamman seurauksena. Tällöin voi esiintyä ranteen alueen kipua, mutta pääasiallinen oire on peukalon, etu- ja keskisormen puutumisen tunne, joka tuntuu varsinkin öisin ja jota käden ravistelu helpottaa. Vaivan pitkittyessä voi ilmaantua mm. peukalon puristusvoiman heikentymistä tai tarkkojen ja yksityiskohtaisten toimintojen suorittamisen vaikeutumista (esim. napitus).
Rannekipu voi olla yksi nivelreuman oireista. Kipu ei kuitenkaan yleensä ole ensimmäinen oire, vaan sitä edeltävät epämääräisemmät niveloireet: aamujäykkyys, arkuus, turvotus, kuumotus ja nivelten kankeus. Nivelreuman oireet alkavat usein ranteista, sormista tai päkiöistä molemminpuolisena.
Ranteeseen voi kehittyä myös nivelrikko esimerkiksi vamman jälkitilana. Nivelrikossa esiintyy aluksi rasituksen jälkeistä kipua, mutta myöhemmin kipua voi olla myös levossa. Lisäksi voi esiintyä jäykkyyttä tai turvotusta. Erityinen rannekivun aiheuttaja on hyytelörakkula eli ganglio. Tällöin kipualueella on myös ihon alla tuntuva patti.
Lääkärin perustutkimuksiin rannekivun kohdalla kuuluu ranteen alueen tunnustelu ja liikkeiden tarkistaminen. Röntgenkuva otetaan, jos herää epäily murtumasta, nivelrikosta tai nivelreumasta. Nivelreumaa epäiltäessä otetaan myös verikokeita (kuten tulehdusarvo eli CRP tai reumatekijä). Rannekanavaoireyhtymää epäiltäessä lääkärin perustutkimukseen kuuluu käden tuntohermojen sekä lihasvoimien tutkiminen. Lisäksi hermojen (mm. keskihermon) tilaa voidaan tutkia hermoratatutkimuksella (ENMG-tutkimus).
Rannekivun itsehoito
Rasitusperäisissä kivuissa itsehoito on usein tehokasta. Rannekivun taustalla olevan rasituksen välttäminen ja lepo auttavat jo pitkälle. Tarvittaessa ärtymystilaa voi sammutella myös apteekeista saatavilla kylmäpakkauksilla.
Apteekeista on saatavilla myös monia itsehoitolääkkeitä kivun hoitoon. Parasetamoli on turvallisin lääkemuoto, joka sopii kaikenikäisille. Tarvittaessa sen tilalla tai lisäksi voi kokeilla myös tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) tabletteina, joita voi ottaa esim. muutaman päivän kuurina. Tällöin on kuitenkin tärkeää varmistaa apteekista, että valittu lääke sopii yhteen mahdollisten perussairauksien tai lääkitysten kanssa. Tulehduskipulääkkeitä on olemassa myös geeleinä (mm. diklofenaakki ja piroksikaami), joita voi laittaa paikallisesti ranteen alueelle.
Rannekivun asiantuntijahoito
Rannekivun asiantuntijahoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Rasitusperäisissä vaivoissa fysioterapia tai muut fysikaaliset hoidot ovat tehokkaita, mikäli itsehoito ei tuota tulosta.
Asiantuntijahoidosta tarkemmin eri sairauksissa, katso rannemurtuma, rannekanavaoireyhtymä, nivelreuma, nivelrikko ja ganglio.
Korvaukset
Jos vaiva on syntynyt tapaturman seurauksena, voivat korvaukset olla mahdollisia esimerkiksi tapaturma-, liikenne- tai matkavakuutuksen kautta. Mikäli vaiva on työperäinen, voi työnantajan ottama vakuutus kattaa vaivasta aiheutuneet kulut. Osittaisia Kela-korvauksia voi saada myös fysioterapiasta ja joistain muista fysikaalisista hoidoista.
Rannekivun ehkäisy
Rasitussairauksia voidaan ehkäistä välttämällä toistuvaa ranteen rasitusta, tärinää tai pitkään jatkuvia poikkeavia työskentelyasentoja esim. tietokoneella työskenneltäessä. Työterveyshuollosta ja erityisesti fysioterapeuteilta saa opastusta oikeiden työasentojen ja -tapojen löytämiseksi.
Rannemurtumat syntyvät yleensä kaatumisen seurauksena. Muun muassa talvisin jalkineiden pohjiin asennettavilla jääpiikeillä voidaan ehkäistä kaatumisia. Vanhusten kohdalla kaatumisen syynä voi olla myös heikentynyt tasapaino tai huimaus. Mm. fysioterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta saa neuvoja sopivaan lihaskuntoharjoitteluun, jolla tasapainon hallintaa voidaan kehittää.