Tuhkarokko - Klinik.fi

VALITUT OIREET (0)

Tuhkarokko

Päivitetty: 04.03.2020

Tuhkarokko on tuhkarokkoviruksen (Morbilli) aiheuttama rokkotauti, joka tarttuu hyvin herkästi kosketuksen ja hengitystie-eritteiden välityksellä. Taudin itämisaika eli aika tartunnan saamisesta oireiden alkuun on noin 9-11 vuorokautta. Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa virusta jo neljän vuorokauden ajan ennen ihottumaoireiden alkamista. Tuhkarokko on Suomessa hyvin harvinainen ja nykyisin tapauksia todetaan vain muutamia vuosittain. Maailmanlaajuisesti tuhkarokko on kuitenkin edelleen merkittävä lasten sairaus ja kuolleisuuden aiheuttaja. Tuhkarokkoa on esiintynyt viime vuosina enenevästi Euroopassa. 

MILLOIN HOITOON?

Suositellaan jatkotutkimusta

Jo epäily tuhkarokosta on aihe hakeutua lääkärin vastaanotolle. Jos yleisvointi on hyvä, vastaanotolle ei tarvitse hakeutua yöaikaan.

Tuhkarokon oireet ja tutkiminen

Tuhkarokko muistuttaa oireiden alkuvaiheessa normaalia flunssaa: oireina esiintyy korkeaa kuumetta, nuhaa, yskää ja silmien sidekalvojen punoitusta. Poskien limakalvoilla voidaan havaita vaaleita, parin millimetrin kokoisia läiskiä (ns. Koplikin täpliä), jos niitä osataan etsiä. Muutaman päivän kuluttua ilmaantuu punaläiskäinen, korvien takaa muualle kasvoille, vartalolle ja raajoihin leviävä ihottuma. Ihottuma muuttuu päivien kuluessa usein lilan sävyiseksi ja läiskät voivat yhtyä laajemmiksi ihottuma-alueiksi. Ihottuma häviää yleensä viikon kuluessa. Tuhkarokko voi aiheuttaa jälkitautina välikorvatulehduksen, keuhkokuumeen tai joskus harvoin hankalaoireisen aivotulehduksen.

Tuhkarokkoa esiintyy Suomessa hyvin harvoin, sillä tauti on saatu tehokkaasti hävitettyä rokotusten ja kansallisen rokotusohjelman myötä. Tuhkarokkoa voi esiintyä rokottamattoman maahanmuuttajaväestön keskuudessa, ja myös lapset, jotka eivät ole saaneet MPR-rokotusta, ovat riskissä sairastua siihen. Matkailun lisääntyessä Suomessakin on todettu tuhkarokkoepidemioita eli laajempia tautirypäksiä. 

Lääkäri epäilee tuhkarokkoa sille tyypillisen oirekuvan perusteella. Mahdollisia muita vaivoja samantyylisellä oireilulla ovat muun muassa lääkeaineisiin liittyvät ihottumat sekä vihurirokko. Tuhkarokko todetaan verinäytteestä tehtävällä tuhkarokkoviruksen vasta-ainemäärityksellä tai geenimonistustekniikalla (PCR) veri-, sylki-, nielu- tai virtsanäytteestä. Tuhkarokon toteaminen tehdään aina yhdessä infektiotautien erikoislääkärin kanssa ja tutkimusnäytteet tutkitaan Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella (THL).

Tuhkarokon itsehoito

Tuhkarokon kotihoito on oireenmukaista. Tavallisesti hoidoksi riittää lepo, riittävä nesteen nauttiminen sekä kipu- ja kuumelääkitys.

Tuhkarokon asiantuntijahoito

Tuhkarokon hoitoon ei ole olemassa parantavaa lääkettä ja hoito on oireenmukaista. Joskus lapsen yleisvointi voi olla niin heikko, että lyhytaikainen sairaalahoito on tarpeen.

Tuhkarokon ennaltaehkäisy

Tuhkarokkoa ehkäistään parhaiten rokottamalla. Suomessa lasten rokotusohjelmaan on vuodesta 1982 kuulunut MPR-rokote, johon tuhkarokkorokotekin kuuluu. Rokote antaa hyvän suojan myös tuhkarokkoa vastaan ja se on todettu turvalliseksi. Jotta niin sanottu laumasuoja (väestöstä riittävä määrä on rokotettu, jotta tauti ei leviä) pysyy riittävänä, tulee rokotuskattavuuden pysyä hyvin korkeana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan MPR-rokotus tulee antaa 12 kuukauden ikäisille. Rokote voidaan antaa aikaisemmin 6-11 kuukauden ikäisille, jos lapsi on perheineen matkustamassa runsaasti tuhkarokkoa esiintyvälle alueelle. Rokotukset annetaan yleensä lastenneuvolan käyntien yhteydessä. Koska tuhkarokko voi olla vaarallinen etenkin pienille lapsille, yksittäisenkin tuhkarokkotapauksen kohdalla tulee aina selvittää lähipiirin rokottamattomat tartuntariskissä olevat henkilöt ja tarvittaessa rokottaa heidät. Vain näin voidaan ehkäistä, ettei tauti leviä laajemmaksi epidemiaksi.