Vihurirokko on vihurirokkoviruksen eli rubellan aiheuttama rokkotauti, joka tarttuu pisaroiden ja hengitystie-eritteiden välityksellä. Taudin itämisaika (aika tartunnan saamisesta oireiden alkuun) on 14-21 vuorokautta, mutta tartunnan saanut henkilö erittää virusta jo noin kahden vuorokauden ajan ennen oireiden alkamista. Vihurirokko on Suomessa hyvin harvinainen, ja nykyisin Suomessa todetaan vuosittain vain muutamia yksittäisiä vihurirokkotapauksia. Maailmanlaajuisesti vihurirokko on kuitenkin edelleen merkittävä lasten sairaus. Vihurirokkoa on esiintynyt viime vuosina enenevästi Euroopassa.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Jo epäily vihurirokosta on aihe hakeutua lääkärin vastaanotolle. Jos yleisvointi on hyvä, vastaanotolle ei tarvitse hakeutua yöaikaan.
Vihurirokon oireet ja tutkiminen
Vihurirokko on yleensä tautina lievä ja taudin voi sairastaa oireettomanakin. Tyypillisiä vihurirokon oireita ovat lämpöily, niskan ja leukakulmien suurentuneet imusolmukkeet sekä kasvoilta vartalolle ja raajoihin leviävä hento, punatäpläinen ihottuma. Joskus yleisoireina esiintyy ruokahaluttomuutta, vatsakipua, nivelkipuja tai päänsärkyä. Tavallisesti vihurirokon oireet ja ihottuma väistyvät muutamassa päivässä. Joskus harvoin vihurirokon jälkitautina voi esiintyä aivotulehdus.Raskaana olevien on syytä olla kuitenkin valppaampana vihurirokon suhteen, koska se voi tarttua sikiöön ja aiheuttaa vaikean synnynnäisen vihurirokko-oireyhtymän, johon kuuluu sydämen ja keskushermoston rakennepoikkeavuuksien lisäksi muun muassa vaikea kuulovaurio. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana sairastettu vihurirokko johtaa lähes aina sikiön synnynnäiseen vihurirokko-oireyhtymään.
Vihurirokko on Suomessa nykyisin hyvin harvinainen rokotusten ja kansallisen rokotusohjelman myötä. Maailmanlaajuisesti vihurirokko on kuitenkin edelleen yleinen. Vihurirokkoa voi Suomessakin esiintyä rokottamattoman maahanmuuttajaväestön keskuudessa, ja myös lapset, jotka eivät ole saaneet MPR-rokotusta, ovat riskissä sairastua siihen. Vihurirokkoa on esiintynyt viime vuosina enenevästi Euroopassa. Myös Suomessa on todettu vihurirokkoepidemioita lisääntyneeseen matkailuun liittyen.
Vihurirokko varmennetaan verinäytteestä vasta-ainetutkimuksilla tai virus osoitetaan nielusta otetun näytteen ja geenimonistustekniikan (PCR) avulla. Tuhkarokon toteaminen tehdään aina yhdessä infektiotautien erikoislääkärin kanssa ja tutkimusnäytteet tutkitaan Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella (THL).
Vihurirokon itsehoito
Vihurirokon hoito kotioloissa on oireenmukaista eli tavallisesti hoidoksi riittää lepo, riittävä nesteen nauttiminen sekä kipu- ja kuumelääkitys.