Silmäkivulla tarkoitetaan silmäluomissa, itse silmässä tai laajemmin silmän seudussa tuntuvaa aristusta ja kipua. Yleensä silmäkivun aiheuttaa tulehdus, mutta taustalla voi olla myös mm. hermostoon, purentaan tai niskalihaksiin liittyviä syitä.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli silmäkipu häiritsee jokapäiväistä elämää, on hyvä hakeutua tutkimuksiin.
Kiireellinen
Lääkäriin on syytä mennä välittömästi, mikäli kipuun liittyy näkökyvyn heikkenemistä tai voimakasta valonarkuutta.
Silmäkivun aiheuttajat ja tutkiminen
Silmäkipuun liittyvät oireet vaihtelevat kivun aiheuttajan mukaan. Silmäluomien kivun taustalla voi olla näärännäppy eli hordeolum. Tällöin luomi on yleensä punoittava, turvoksissa ja arka. Itse silmässä tavallisimpia kivun aiheuttajia ovat sidekalvon ja sarveiskalvon tulehdukset. Silmätulehdus eli sidekalvontulehdus aiheuttaa silmän punoitusta, vetistystä ja usein myös rähmimistä. Sarveiskalvon tulehduksen puolestaan aiheuttaa yleensä herpes-virus ja tällöin oireina voi olla punoituksen ja roskantunteen lisäksi myös näön heikkenemistä. Myös ultraviolettivalo (ns. hitsarin silmä) voi aiheuttaa kivuliaan sarveiskalvon ärtymystilan.
Silmän värikalvo voi myös tulehtua, jolloin puhutaan iriitistä. Kipu on tuolloin jomottavaa ja silmä on valonarka ja punoittava. Roskantunnetta tai rähmimistä ei esiinny. Äkillisesti kohonnut silmänpaine (glaukooma) voi aiheuttaa kovaakin kipua silmän seudussa, johon voi liittyä pahoinvointia, näkökyvyn heikkenemistä sekä värillisten renkaiden näkymistä valojen ympärillä.
Niskalihasten kiputilat (jännitysniska) voivat joskus heijastua silmän seutuun. Tällöin silmäkipuun liittyy tyypillisesti niskan jäykkyyttä ja kipua. Samoin silmäkipua voivat aiheuttaa purentaongelmat (leukojen väsyminen) sekä nenän sivuonteloiden tulehdukset (nenän tukkoisuus, paine poskipäissä). Hermostollisista vaivoista kolmoishermosärky sekä sarjoittainen päänsärky (Hortonin oireyhtymä) aiheuttavat silmänseudun kipuja. Myös tavalliset virusflunssat voivat aiheuttaa ohimenevää silmien arkuutta varsinkin silmiä liikuteltaessa (katso tarkemmin flunssa).
Lääkärin suorittamaan perustutkimukseen kuuluu mm. silmäluomien ja silmän pinnan tutkiminen, mustuaisreaktion arvioiminen, silmänpaineen mittaaminen sekä silmänpohjan tähystäminen silmälamppua eli oftalmoskooppia käyttäen. Joskus lääkäri voi värjätä silmän pinnan väriaineella mahdollisten haavaumien toteamiseksi.Jos kivun taustalla on purentaongelmia tai niskalihasten arkuutta, saattavat hammaslääkärin ja fysioterapeutin jatkotutkimukset olla tarpeen.
Silmäkivun hoito
Lääkäri päättää hoidosta silmäkivun aiheuttajan perusteella. Esimerkiksi silmätulehdusta ja näärännäppyä hoidetaan antibioottisilmätipoilla, kun taas värikalvontulehdus ja silmänpainetauti vaativat silmälääkärin hoitoa.