Osuvimmat tulokset: Kipu

Afta tarkoittaa suun kipeää ja pienehköä haavaumaa, joka paranee itsestään 1 - 4 viikossa. Aftojen syntymekanismia tai syytä ei varmuudella tunneta, mutta alttius niiden saamiseen on osittain perinnöllistä. Aftoista kärsii ajoittain jopa 20 % väestöstä – yleisimpiä ne ovat lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Aftan oireet ja tutkiminen Aftan keskeinen oire on suun limakalvolla tuntuva kipu, joka haittaa esimerkiksi syömistä. Peilin edessä kipukohtaa tarkasteltaessa paljastuu keskeltä valkoinen ja reunoiltaan punainen, maksimissaan parin senttimetrin kokoinen limakalvomuutos. Aftoja voi olla monta pientä tai vain yksi iso. Kylmä, kuuma, hapan tai voimakkaasti maustettu ruoka voi pahentaa oireita. Aftan paraneminen kestää yleensä 1-4 viikkoa. Tyypillisen aftan voi helposti tunnistaa itsekin. Tarvittaessa yleislääkäri tai hammaslääkäri voi varmistaa diagnoosin. Jos pieniä aftoja on lukuisia samalla kertaa, voidaan tarvittaessa ottaa näyte muutoksen kohdalta pumpulitikulla herpes-viruksen aiheuttaman tulehduksen poissulkemiseksi. Joskus myös keliakian mahdollisuutta tutkitaan verikokeilla.

Huuliherpes eli yskänrokko tarkoittaa herpes simplex -nimisen viruksen aiheuttamaa rakkuloivaa tulehdusta huulessa, kasvojen iholla tai suussa. Virus säilyy lepotilassa elimistössä ja aktivoituu puolustuskyvyn heiketessä. Virustartunnan saa käytännössä jokainen suomalainen, mutta oireileva huuliherpes ilmaantuu noin joka kolmannelle suomalaiselle. Huuliherpeksen oireet ja tutkiminen Huuliherpes aiheuttaa hyvin tyypillisen oireiden kulun: aluksi huulien, sierainaukkojen tai kasvojen alueelle ilmaantuu kutinaa, pistelyä sekä punoitusta. Tämän jälkeen päivän parin kuluessa ilmaantuu kirveleviä rakkuloita samalle alueelle. Ne ovat aluksi kirkkaita ja muuttuvat myöhemmin kellertävämmiksi ja edelleen rupimaisiksi. Oireet kestävät useimmiten yhdestä kahteen viikkoon. Herpesvirus voi aiheuttaa oireita myös suun limakalvolle, mutta suun sisäpuolella aftat ovat yleisempiä kivuliaiden limakalvomuutosten aiheuttajia. Herpesviruksen aiheuttamista muutoksista sukuelinten alueelle on kerrottu tarkemmin artikkelissa genitaaliherpes. Kun henkilö sairastuu huuliherpekseen ensimmäistä kertaa, oireet voivat olla rajumpia. Tällöin saattaa esiintyä mm. kuumetta. Tyypillinen huuliherpes on helppo todeta omatoimisestikin. Mikäli lääkärin vastaanotto on tarpeen, tutkimukseksi riittää yleensä huulien ja suun alueen tarkastelu.

Purentavaivat tarkoittavat purennallisten toimintahäiriöiden kokonaisuutta, johon ei aina löydy yhtä selittävää syytä. Purentavaivan syy voi olla mm. hampaiden virheasento, joka ohjaa purentaa tai leukoja väärään asentoon, tapaturman jälkitila, yleissairaus (esim. nivelreuma), hampaiden narskuttelu (bruksismi) tai purennan ylikuormitus. Purentavaivojen oireet ja tutkiminen Purentavaivat voivat oireilla yksittäisen tai useamman hampaan purenta-arkuutena. Oireena voi myös olla hampaiden kuluminen tai leukanivelen särky. Virheellinen purenta voi aiheuttaa kipua tai kireyksiä myös puremalihaksiin tai laajemmin pään- ja hartiaseudun lihaksiin. Tämä puolestaan voi johtaa päänsärkyyn, jännitysniskaan tai korvakipuun. Purentavaivojen oireet voimistuvat yleensä stressin yhteydessä, joka voi lisätä yöaikaista hampaiden narskuttelua eli bruksismia. Purentavaivojen toteaminen perustuu hammaslääkärin tutkimukseen, jossa etsitään purentavaivoihin viittaavia hampaiden kulumia sekä hampaiden asento- ja purentavirheitä (ns. purentafysiologia). Hammaslääkäri tutkii myös puremalihakset kipujen ja lihaskireyksien arvioimiseksi.

Sammas on hiivasienen aiheuttama suun limakalvon tulehdus. Sammaksen yleisin aiheuttaja on Candida albicans –niminen hiivasienilajike. Noin puolella suomalaisväestöstä voidaan löytää hiivasientä suusta, mutta varsinaisen tulehduksen syntyyn tarvitaan kuitenkin usein jokin altistava tekijä, kuten meneillään oleva antibioottikuuri tai heikentynyt yleistila. Sammasta esiintyy alle prosentilla aikuisväestöstä, mutta mikäli yleistila on heikentynyt, esiintyvyys on huomattavasti tätä suurempaa. Sammaksen oireet ja tutkiminen Sammaksen pääoireina ovat suun ja kielen kipu sekä polttelu. Limakalvoilla voi lisäksi esiintyä punoitusta ja haavaumia; joskus myös valkoista katetta, pieniä valkoisia täpliä tai märkiviä rakkuloita. Sammaksen toteaminen perustuu lääkärin tai hammaslääkärin suorittamaan suun limakalvojen tutkimiseen. Lisäksi suusta voidaan ottaa sieniviljelynäyte diagnoosin varmistamiseksi.

Sylkikivi tukkii sylkirauhasen tiehyen ja estää täten syljen erittymisen suuhun, mikä aiheuttaa samalla sylkirauhasen turpoamista ja kipua. Oireet tulevat esiin yleensä ruokailun yhteydessä. Sylkikivien tarkkaa syntytapaa ei tunneta, mutta ne koostuvat pääosin kalsiumista. Sylkikiviä esiintyy noin yhdellä prosentilla suomalaisista. Sylkikiven oireet ja toteaminen Sylkikiven tyypillisiä oireita ovat sylkirauhasen turpoaminen ja arkuus ruokailun yhteydessä. Samalla saattaa esiintyä myös pahan maun erittymistä suuhun. Joskus sylkikivi voi olla täysin oireetonkin. Sylkikiven toteaminen perustuu hammaslääkärin suorittamaan sylkirauhasten tunnusteluun. Jatkotutkimuksena sylkirauhasesta voidaan ottaa myös ultraäänitutkimus.

Hammassärky tai vihlominen tarkoittaa tilaa, jossa hampaan hermot varoittavat kudosvauriosta tai vaurion syntymisen mahdollisuudesta. Hammassäryn laukaisevia tekijöitä voivat olla mm. kylmä tai kuuma ruoka ja hengitysilma, sokeripitoinen tai kovaa pureskelua vaativa ruoka sekä hampaan kolahtaminen tapaturman yhteydessä. Hammassäryn aiheuttajat ja tutkimukset Hammassärky ilmaantuu aluksi yleensä vain syötäessä jotain kylmää tai sokeripitoista. Myöhemmin kipu voi pahentua niin, että myös pureskeleminen, kuuma juotava ja hampaiden koputus aiheuttaa ohimenevää kipua tai jopa pitkäkestoisempaa jomotusta. Lopulta hammasta saattaa särkeä jatkuvasti ja tällöin kipu voikin olla lähes sietämätöntä. Hammassäryn tai vihlonnan yleisin syy on kariekseen eli hampaiden reikiintymiseen tai ientulehdukseen liittyvä bakteerien aiheuttama tulehdus. Myös rikkinäinen paikka, kulunut hammaspinta tai purennan aiheuttama ärsytys voivat aiheuttaa hammassärkyä. Hyvin voimakas hammassärky tai vihlonta voi olla seurausta hammasytimen tulehduksesta eli pulpiitista tai hampaan juuren märkimisestä. Joskus hammassärky voi olla heijastumaa muualla sijaitsevasta vaivasta. Mm. leukanivelen tulehdus tai poskiontelotulehdukseen liittyvä kipu voivat säteillä aiheuttaen kivun tunnetta hampaassa. Hammaslääkärin perustutkimukseen kuuluvat hampaiden ja ikenien tarkastus sekä leukanivelen tutkiminen hammassäryn vuoksi. Lisätutkimuksena voidaan käyttää myös suun ja hampaiston röntgentutkimusta.

Kuiva suu eli xerostomia johtuu vähäisestä tai puutteellisesta syljenerityksestä. Syljeneritys heikkenee luonnostaan ikääntyessä, mutta myös joidenkin lääkkeiden käytön myötä (kuten jotkut psyykenlääkkeet, virtsankarkailu- ja allergialääkkeet sekä hermostoon vaikuttavat lääkkeet). Myös tiettyihin sairauksiin, kuten reumatauteihin kuuluvaan Sjögren-syndroomaan, liittyy vähentynyttä syljeneritystä ja täten kuivan suun oiretta. Kuivan suun aiheuttajat ja tutkiminenKuiva suu ja puutteellinen syljeneritys on kiusallinen vaiva, joka voi vaikeuttaa puhumista ja syömistä. Pahimmillaan kuiva suu voi tällöin johtaa jopa aliravitsemukseen. Muina oireina voi esiintyä mm. kielikipua, metallinmakua suussa, nielemisvaikeutta ja pahanhajuista hengitystä.Mikäli suun kuivumisen lisäksi esiintyy kuorsausta tai yöllisiä hengityskatkoksia, kysessä saattaa olla uniapnea.Kuiva suu lisää merkittävästi hampaiden reikiintymisalttiutta (katso karies eli hampaiden reikiintyminen) ja lisää myös suun hiivatulehdusten mahdollisuutta. Se myös heikentää proteesien pysyvyyttä ja yleensäkin elämänlaatua.Hammaslääkärin tai yleislääkärin tutkimukseen kuivan suun oireilun vuoksi kuuluvat paitsi hampaiden ja suun tutkiminen, myös sylkirauhasten tarkastelu. Tarvittaessa hammaslääkäri tai suuhygienisti voivat myös mitata erittyvän syljen määrän esim. 5 minuutin parafiinipureskelun avulla.

Suukipu tai kielikipu tarkoittaa suussa tuntuvaa polttavaa tai kirvelevää tunnetta. Suukipu voi liittyä mm. heikentyneeseen syljeneritykseen, limakalvon sairauteen (esim. aftat), limakalvoa painavaan proteesiin tai lohjenneen hampaan terävien reunojen hankaukseen. Suu- tai kielikipu lisääntyy iän myötä, ja siitä kärsii noin 4 % suomalaisista. Suukivun ja kielikivun aiheuttajat ja tutkiminenSuukipu tai kielikipu kuvataan usein polttavana tai kirvelevänä tunteena suun tai kielen alueella. Muut oireet riippuvat suukivun aiheuttajasta. Esimerkiksi suun hiivasieni eli sammas aiheuttaa suun polttelun lisäksi usein myös limakalvojen punoitusta, haavaumia ja pieniä valkoisia täpliä. Afta puolestaan aiheuttaa limakalvomuutoksia, jotka ovat keskeltä valkoisia ja reunoiltaan punaisia. Vähentynyt syljeneritys eli kuiva suu aiheuttaa nielesmisvaikeuksien lisäksi usein myös metallin makua suuhun ja pahanhajuista hengitystä. Hammaslääkäri voi arvioida hampaiden tai mahdollisen hammasproteesin tilanteen suukivun vuoksi. Myös suun limakalvojen ja mahdollisen purentahäiriön tarkastaminen kuuluu perustutkimuksiin. Tarvittaessa lääkäri voi lisäksi ottaa verikokeita. Mikäli suun limakalvolla havaitaan poikkeavia muutoksia, niistä voidaan ottaa koepala.