Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin ja naisten neljänneksi yleisin syöpätyyppi Suomessa. Keuhkosyövät ryhmitellään karkeasti ei-pienisoluisiin (75 % tapauksista) ja pienisoluiseen (25 % tapauksista) syöpätyyppiin. Tupakointi aiheuttaa noin 90 % keuhkosyövistä. Miesten keuhkosyöpä on harvinaistumassa tupakoinnin vähenemisen seurauksena, kun taas naisilla tilanne on päinvastainen: naisten tupakoinnin lisääntyessä myös keuhkosyöpä on yleistynyt. Keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 40 suomalaista / 100 000 henkilöä kohti.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin tutkimuksiin on hakeuduttava aina keuhkosyöpää epäiltäessä. Vaikka keuhkosyöpä on selvästi yleisempi tupakoitsijoilla, on kuitenkin hyvä muistaa, että keuhkosyöpää esiintyy myös tupakoimattomilla henkilöillä. Yli kolme viikkoa jatkunut yskä tai veriyskä on aina aihe lääkärikäynnille, vaikka nämä eivät välttämättä olekaan keuhkosyövän oireita.
Keuhkosyövän oireet, tutkiminen ja kuvaukset
Keuhkosyöpä on usein pitkään oireeton, etenkin jos kasvain sijaitsee keuhkojen ääreisosissa. Kasvaessaan se voi aiheuttaa paikallisia oireita esimerkiksi keuhkoputkea painaessaan. Tyypillisiä keuhkosyövän oireita ovat pitkittynyt yskä, veriyskä ja hengenahdistus. Pidempään tupakoineilla yskä on usein pitkäaikaista muutenkin: puhutaan tupakkayskästä, johon voi liittyä limaisia ysköksiä. Tällöin yskän taustalla voi olla myös tupakoinnin aiheuttama keuhkoahtaumatauti. Tupakoitsijan onkin tärkeää erottaa mahdollinen muutos yskimisessä: onko yskä muuttunut äkillisesti toisenlaiseksi?
Keuhkosyövän etäpesäkkeet tarkoittavat syövän leviämistä muualle elimistöön. Keuhkosyövän etäpesäkkeitä voi syntyä melkein mihin tahansa elimeen. Esimerkiksi luustoon levinneen keuhkosyövän jäljille voi johtaa yllättävä luunmurtuma. Leviämisen seurauksina voi olla myös monenlaisia yleisoireita, kuten ruokahaluttomuus, laihtuminen, väsymys ja pitkäaikainen kuume.
Mahdollisen keuhkosyövän tutkiminen tapahtuu yleislääkärin tai keuhkotautien erikoislääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat mm. keuhkojen kuuntelu, ylävartalon tunnustelu sekä keuhkojen röntgenkuvaus. Röntgenkuvauksen jälkeen tehdään tarvittaessa tarkempi tietokonetomografia eli tt-kuvaus.
Kuvausten jälkeen kasvaimesta pyritään ottamaan näyte keuhkoputken tähystyksessä eli bronkoskopiassa. Näytteen saanti on tärkeää, jotta patologi voi luokitella syövän tiettyyn alatyyppiin ja hoito päästään suuntaamaan todetun syöpätyypin mukaisesti.
Keuhkosyövän itsehoito
Itse keuhkosyöpä vaatii aina asiantuntijahoitoa, mutta itsehoitona tupakoinnin lopettaminen on aivan keskeistä. Mahdollisen tupakoinnin lopettamisella on nimittäin suuri merkitys keuhkosyövän ennusteen kannalta. Vaikka takana olisikin jo kymmeniä vuosia tupakointia, on lopettamisella vielä silloinkin merkittävä vaikutus keuhkosyöpäriskin vähenemiseen.
Nikotiinikorvaustuotteet voivat auttaa tupakoinnin lopettamisessa. Niitä saa mm. apteekeista ilman reseptiä (katso tarkemmin erillinen artikkeli tupakointi).
Keuhkosyövän hoito, leikkaus ja lääkkeet
Keuhkosyövän ja syöpätyypin toteamisen eli diagnosoinnin jälkeen arvioidaan syövän hoitomahdollisuudet. Syövän hoitomuotoon vaikuttaa mm. sen alatyyppi, levinneisyys sekä yleinen toimintakyky.
Ei-pienisoluiset keuhkosyövät pyritään hoitamaan leikkauksella. Leikkaukseen voidaan yhdistää myös solunsalpaaja- eli systostaattihoitoja tai sädehoitoa. Pienisoluinen keuhkosyöpä puolestaan hoidetaan pääsääntöisesti solunsalpaajahoidolla ja hoitoon voidaan lisätä sädehoito. Hoitopäätös tehdään aina yksilöllisen harkinnan mukaan, jotta hoito olisi mahdollisimman vaikuttavaa.
Ei-pienisoluisen keuhkosyövän ennuste voi olla melko hyvä, jos syöpäkasvain saadaan poistettua leikkauksessa kokonaan. Tällöin reilu puolet leikatuista on elossa viiden vuoden kuluttua. Pienisoluisen keuhkosyövän hoito on vaikeampaa ja sen ennuste on oleellisesti heikompi.
Keuhkosyövän ehkäisy
Olennaisin tekijä keuhkosyövän ehkäisemisessä on tupakoinnin lopettaminen. Tupakointi lisää keuhkosyövän riskin tupakoimattomaan verrattuna 15-30-kertaiseksi. Tupakoinnin lopettamisessa voi käyttää tukena nikotiinikorvaustuotteita, kuten purukumia tai laastareita. Niitä saa mm. apteekeista ilman reseptiä. Myös passiivinen tupakointi eli säännöllinen tupakansavun hengittäminen lisää riskin 2-3-kertaiseksi. Lue tarkemmin tupakoinnista ja sen lopettamisesta artikkelista tupakointi.
Tupakoinnin lisäksi tietyt yhdisteet lisäävät keuhkosyövän riskiä. Tunnetuin näistä on asbesti, mutta myös mm. nikkeli ja arsenikki voivat altistaa keuhkosyövälle. Tietyt ammattiryhmät altistuvat näille riskiyhdisteille. Työterveyshuollolla onkin lakiin kirjattu velvollisuus huolehtia mm. säännöllisistä terveystarkastuksista ammateissa tai työpaikoilla, joissa altistutaan mahdollisille riskiyhdisteille.