Veriyskä tarkoittaa yskiessä suuhun nousevaa verensekaista eritettä, joskus harvoin myös pelkkää verta. Veriyskän yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset tulehdukset (keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus) sekä keuhkoveritulppa. Ikäihmisillä veriyskää voivat aiheuttaa myös tuberkuloosi tai erilaiset kasvaimet. Veriyskä on melko yleinen oire, jonka syy on aina selvitettävä.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Veriyskän syy on aina selvitettävä lääkärin vastaanotolla.
Kiireellinen
Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, mikäli veren määrä on runsasta.
Veriyskän aiheuttajat ja tutkiminen
Yleensä veriyskällä tarkoitetaan yskösten seassa olevia verisiä viiruja. Joskus verta voi kuitenkin olla runsaastikin. Veriyskään liittyvät mahdolliset muut oireet riippuvat veriyskän aiheuttajasta. Noin 10 % veriyskätapauksista ei johdu lainkaan hengitysteiden verenvuodosta, vaan esimerkiksi nenäverenvuodosta tai suun limakalvojen vuodosta.
Lapsilla ja nuorilla ihmisillä yleisin veriyskän aiheuttaja on hengitysteiden tulehdus, kuten keuhkoputkentulehdus tai keuhkokuume. Tällöin oireina on tavallisesti jo aiemmin alkanutta yskää ja kuumetta. Lapsilla myös hengitysteihin joutunut vierasesine, kuten pieni lelu, voi aiheuttaa poistuttuaankin hetkellistä veren yskimistä. Aikuisilla harvinaisempi veriyskän aiheuttaja on keuhkoveritulppa eli keuhkoembolia. Sen muita oireita ovat mm. hengenahdistus, rintakipu ja nopea pulssi.
Ikäihmisillä veriyskän taustalla saattaa olla uudelleen aktivoitunut tuberkuloosi. Tällöin voi esiintyä myös väsymystä, laihtumista ja lievää kuumetta. Myös sydämen vajaatoimintaan voi liittyä veriyskää, joka on usein vaahtomaista ja väriltään vaaleanpunaista. Lisäksi erilaisten veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden (kuten aspiriini tai varfariini) käyttö voi aiheuttaa veriyskää.
Iän myötä erilaisten kasvainten todennäköisyys lisääntyy. Veriyskä voi olla myös keuhkosyöpään liittyvä oire. Koska keuhkosyöpä kehittyy pitkän ajan kuluessa, sen muut oireet voivat olla epämääräisiä: laihtumista, ruokahaluttomuutta, hengenahdistusta tai rintakipuja. Keuhkosyövästä on kerrottu tarkemmin artikkelissa keuhkosyöpä.
Lääkärin suorittamaan perustutkimukseen veriyskän vuoksi kuuluu mm. sydämen ja keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla sekä mahdollisen jalkaturvotuksen toteaminen (sydämen vajaatoimintaan liittyen). Mikäli epäillään tulehdusta, myös verikokeita (kuten tulehdusarvo CRP) tai tuberkuloosin toteamiseen käytettäviä yskösnäytteitä saatetaan ottaa. Keuhkokuva kuuluu lähes aina veriyskän perustutkimuksiin. Tarvittaessa tutkimusta tarkennetaan tietokonetomografia- eli TT-kuvauksella tai magneettikuvauksella. Keuhkosairauksien yksikössä voidaan suorittaa lisäksi keuhkoputkien tähystys eli bronkoskopia.
Veriyskän hoito
Veriyskän asiantuntijahoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Esimerkiksi keuhkokuumeessa lääkärin kirjoittama antibioottikuuri on tärkein hoitomuoto. Muista veriyskän aiheuttajista ja niiden hoidosta on kerrottu tarkemmin erillisissä artikkeleissa (esim. keuhkoputkentulehdus, keuhkoveritulppa, sydämen vajaatoiminta ja keuhkosyöpä).