Yskä on hyvin yleinen oire, joka aiheutuu yskäreseptorien eli hermopäätteiden ärtymisestä. Yskäreseptoreja sijaitsee mm. nielussa, kurkunpäässä, nenässä ja korvassa. Yskimistä puolestaan säätelee aivorungossa sijaitseva yskänkeskus. Yskiminen on elimistön puolustusmekanismi, jonka tehtävänä on poistaa hengitysteihin joutunutta ärsyttävää materiaalia, kuten limaa, hiukkasia tai esimerkiksi ruoan muruja.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos yskä on kestänyt korkeintaan parin viikon ajan ja se liittyy selkeästi nuhaan tai muihin flunssan oireisiin, yskää voi rauhassa lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli yskään liittyy korkeaa kuumetta, hengenahdistusta tai yleisvoinnin heikentymistä, tai se on jatkunut yli 3 viikon ajan, on lääkärin arvio tarpeen.
Kiireellinen
Mikäli yskösten joukossa on verta, tilanne vaatii aina tarkemman selvittelyn (katso veriyskä)
Yskän oireet ja tutkiminen
Yleisimmin yskä liittyy jonkin viruksen tai bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen, kuten flunssaan, keuhkoputkentulehdukseen tai poskiontelotulehdukseen. Tällöin yskä korjaantuu yleensä viimeistään parissa viikossa. Lapsilla tavallisia yskän aiheuttajia ovat lisäksi kurkunpääntulehdus (äänen käheys ja haukkuva yskä) sekä hengitysteihin joutunut vierasesine.
Mikäli yskään liittyy voimakasta yleisvoinnin laskua, kuumetta, hengenahdistusta tai kylkikipua, kyse voi olla keuhkokuumeesta. Tällöin tulee hakeutua lääkärin tutkittavaksi.
Jos yskä jatkuu yli neljän viikon ajan, kyseessä on ns. pitkittynyt yskä. Myös tällöin saattavat lisäselvitykset olla tarpeen. Yksi yleisimmistä pitkittyneen yskän aiheuttajista on astma, johon kuitenkin yleensä liittyy myös hengenahdistusta. Tupakoijilla yleinen keuhkoahtaumatauti aiheuttaa samankaltaisia oireita. Myös närästys eli refluksitauti voi aiheuttaa pitkittynyttä yskää – tällöin muina oireina voi olla esim. polttavaa kipua rintalastan takana, palan tunnetta kurkussa ja happaman mahansisällön nousua suuhun. Sydänpotilailla sydämen vajaatoiminta voi joskus olla pitkittyneen yskän syynä. Myös joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksena voi ilmaantua yskää. Tämä onkin hyvä muistaa esimerkiksi verenpainetaudin hoitoon käytettävien ACE-estäjien ja beetasalpaajien kohdalla, mikäli niiden aloittamisen jälkeen ilmaantuu kuivaa yskää.
Lääkärin suorittamaan yskän perustutkimukseen kuuluvat mm. keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla, nielun tähystys, kaulan alueen imusolmukkeiden tunnustelu sormenpäillä sekä usein myös poskionteloiden tutkiminen ultraäänilaitteella poskien pinnalta. Lääkäri voi päättää tarvittaessa jatkotutkimuksista, jollaisia ovat esim. verikokeet, keuhkojen röntgenkuvaus tai spirometria (keuhkojen toimintatutkimus). Joskus myös ruokatorven tähystys eli gastroskopia voi tulla kyseeseen.
Yskän hoito ja yskänlääkkeet
Muihin flunssan oireisiin liittyvä yskä alkaa yleensä kuivana, mutta muuttuu myöhemmin ”lohkeavammaksi”. Vaikka flunssayskä paranee itsestäänkin muutamassa viikossa, voi kotikonsteina kokeilla sängynpäädyn kohottamista sekä höyryhengitystä, joka tekee yskitystä limasta juoksevampaa.
Apteekista voi aina kysyä neuvoja yskän itsehoidossa. Farmaseutit ja proviisorit osaavat auttaa paitsi sopivan lääkkeen löytämisessä, myös yskänoireiden tulkitsemisessa sekä mahdollisten muiden käytössä olevien lääkkeiden yhteisvaikutusten arvioimisessa. Apteekeista saatavat yskänlääkkeet eivät nopeuta yskän paranemista, mutta niitä voi käyttää tietyissä tilanteissa oireiden lievitykseen. Alle 2-vuotiaille lapsille tai raskaana oleville yskänlääkkeitä ei kuitenkaan suositella. Yskänkeskusta lamaavat lääkkeet (ns. yskänärsytystä hillitsevät yskänlääkkeet) ovat käyttökelpoisia erityisesti silloin, jos yskä häiritsee yöunta. Tällaisia lääkeaineita ovat mm. kodeiini ja dekstrometorfaani. Ns. limaa irrottavista tai limaa ohentavista yskänlääkkeistä (kuten asetyylikysteiini, bromiheksiini ja guaifenisiini) ei puolestaan ole tutkimusten mukaan lainkaan hyötyä tavalliselle flunssapotilaalle.
Yskän ehkäisy
Yskä on elimistön luonnollinen reaktio nenässä, suussa, nielussa tai keuhkoissa olevaan ärsykkeeseen. Tämän vuoksi yskän ehkäisy ei läheskään aina ole tarpeen tai mahdollistakaan.
Tavallisimmin vaiva liittyy kuitenkin hengitystietulehdukseen, kuten flunssaan. Tällöin käsien pesu, hyvä hygienia ja suun peittäminen yskiessä voivat estää taudin tarttumista ja leviämistä. Myös elimistön puolustusjärjestelmän toiminnalla on merkitystä: mm. stressi, liian vähäinen yöuni ja tupakointi heikentävät tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Näin ollen riittävä lepo ja terveelliset elintavat saattavat auttaa myös flunssayskän torjunnassa.