Enterorokko on enterovirusryhmään kuuluvan viruksen aiheuttama tauti, jonka oirekuva voi olla hyvin monimuotoinen. Enteroviruksia on yli 60 erilaista ja ne tarttuvat sekä hengitystie-eritteiden että ulosteen välityksellä. Aika tartunnasta oireiden alkuun (itämisaika) on muutamasta vuorokaudesta viikkoon. Enterovirusinfektioita sairastavat kaikenikäiset lapset erityisesti loppukesäisin ja alkusyksyisin. Tavallisimmin perheen alle 10-vuotiaat lapset sairastuvat tautiin, jonka jälkeen infektio voi tarttua myös aikuisiin.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Lievää enterorokkoa voidaan hoitaa itsenäisesti kotioloissa, jos lapsen yleistila säilyy hyvänä ja juominen sekä syöminen onnistuvat kohtuullisesti.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkäriin tulee hakeutua, jos yleistila huononee tai juominen tai syöminen ei onnistu.
Kiireellinen
Lääkäriin tulee hakeutua päivystyksellisesti, jos yleistila on heikko tai kuumeeseen ja päänsärkyyn liittyy niskajäykkyyttä.
Enterorokon oireet ja toteaminen
Enteroryhmän viruksista coxsackievirukset aiheuttavat tavallisimmin suutulehdusta. Koska tautiin liittyy usein myös käsien ja jalkojen rakkulointi, käytetään taudista nimitystä käsi-suu-jalkatauti (hand, foot and mouth disease). Jos infektio on pelkästään suussa (nimeltään herpangiina), se voi oirekuvaltaan muistuttaa herpesviruksen aiheuttamaa tautia.
Enterovirusinfektiossa todetaan rakkuloita tyypillisesti suun takaosassa, suulaessa ja nielurisojen lähellä. Ikenissä ei yleensä ole muutoksia. Yleisoireina voi esiintyä kuumetta ja päänsärkyä. Suu voi olla kipeä, mutta yleensä juominen ja syöminen onnistuvat jotenkuten. Pari päivää oireiden alusta ilmaantuu usein ihottumaa. Enterovirus voi aiheuttaa myös muita vaivoja, joita voivat olla tavallinen flunssa (nuha, tukkoisuus, lämpöily, yskä, silmän sidekalvotulehdus) tai aivokalvotulehdus (korkea kuume, kova päänsärky ja niskajäykkyys ilman suu- tai iho-oireita).
Enterovirusinfektion voi todeta verrattain hyväkuntoisella lapsella oireiden ja lääkärin tutkimuksessa todettavien löydösten perusteella. Sairaalassa ja sairaiden lasten kohdalla taudinaiheuttajavirus voidaan todentaa joko suun limakalvolta, nielusta tai ulosteesta otettavasta näytteestä. Enteroviruksen aiheuttaman vaarattoman ja itsestään paranevan aivokalvotulehduksen toteamiseksi ja bakteerin aiheuttaman tulehduksen poissulkemiseksi tarvitaan yleensä sairaalassa tehtäviä tutkimuksia, kuten alaselästä ohuella neulalla otettava aivoselkäydinnestenäyte (lannepisto).
Enterorokon itsehoito ja lääkitys
Enterorokko paranee yleensä itsestään noin viikon kuluessa eikä infektioon tavallisesti liity jälkitauteja. Vaivan hoito on oireenmukaista, lapsen riittävästä nesteensaannista ja kuume-/kipulääkityksestä tulisi huolehtia kotioloissa. Pelkkä vesi ei ole suositeltavaa, vaan juomien olisi hyvä sisältää myös energiaa. Kiinteiden ruokien syöminen ei välttämättä onnistu taudin alkuvaiheessa. Kuume- ja kipulääkkeenä voidaan antaa parasetamolia, ibuprofeiinia tai naprokseenia. Pienillä lapsilla lääkkeet voi annostella suppoina, jos lääkkeen ottaminen suun kautta ei onnistu kivun vuoksi. Joskus tautiin liittyvät jalkaterien rakkulat sekä sormien ja varpaiden kynsien irtoaminen voivat olla kivuliaita pitkäänkin. Tällöin lapsen osalta palaaminen normaaliin elämään ja esimerkiksi hoitopaikkaan voi kestää huomattavasti pidempään kuin viikon.
Enterorokon asiantuntijahoito
Enterorokon hoitoon ei ole olemassa parantavaa lääkettä. Riittävä nesteensaanti sekä kuume- ja kipulääkitys ovat hoidon kulmakiviä. Jos enteroviruksen aiheuttaman infektion oireet ovat rajut eikä juominen onnistu lainkaan, voidaan tarvita suonensisäistä nestehoitoa sairaalassa. Joskus suun limakalvoille suihkutettava puuduteaine voi helpottaa juomista, mutta lääkkeen vaikutus on lyhytaikainen. Myös enterovirusten aiheuttama aivokalvotulehdus paranee itsestään eikä yleensä aiheuta jälkiseurauksia.