Osuvimmat tulokset: Kirvely virtsatessa

Klamydia on yleisin sukupuolitauti Suomessa, johon sairastuu ainakin 15 000 henkilöä joka vuosi. Klamydian aiheuttaa yhdynnässä tarttuva Chlamydia trachomatis -bakteeri.Klamydian oireet ja tutkiminenKlamydian tunnistamista vaikeuttaa, että tauti on useimmiten täysin oireeton: naisista jopa 90 prosentilla klamydia ei aiheuta oireita lainkaan ja miehistäkin noin puolet on oireettomia. Tämän vuoksi klamydia myös leviää herkästi. Naisilla yleisin klamydian seuraus on kohdunkaulan tulehdus, joka tavallisesti ei aiheuta mitään tuntemuksia. Yleisimpiä havaittavia klamydian oireita naisilla ovat poikkeava valkovuoto, ylimääräinen tiputteluvuoto, kirvely virtsatessa tai alavatsakivut. Miehillä oireina voivat olla virtsaputken tai lisäkiveksen tulehdus tai poikkeava vuoto virtsaputkesta. Naisilla sisäsynnyttimien tulehdus on tärkein klamydian aiheuttama liitännäissairaus. Hoitamattomana oireetonkin klamydia voi vaikuttaa lisääntymiskykyyn - sekä miehillä että naisilla.Yleisin tapa todeta klamydiatartunta on virtsanäytteestä otettava testi. Naisilla myös kohdunkaulan alueelta otettavaa näytettä voidaan käyttää taudin toteamiseen. Tartunnan saaneen mahdollinen kumppani on myös tutkittava. Sukupuolitauteihin erikoistuneita lääkäreitä ovat ihotautilääkärit, gynekologit (naispotilaat) sekä urologit (miespotilaat).

Sukupuolitaudit eli seksitaudit ovat virusten tai bakteerien aiheuttamia tulehduksia, jotka tarttuvat suojaamattomassa seksikontaktissa. Yleisimpiä sukupuolitauteja ovat klamydia, kondylooma, genitaaliherpes, tippuri sekä HIV.Sukupuolitautien oireet ja tutkiminenYleisimmät sukupuolitaudin oireet ovat kirvely virtsatessa, poikkeava vuoto virtsaputkesta, haavaumat sukuelinten alueella sekä myöhemmin myös alavatsakivut. Sukupuolitaudit voivat olla myös täysin oireettomia – HIV jopa vuosien ajan. Hoitamattomana sukupuolitaudit, kuten klamydia, saattavat aiheuttaa myös lapsettomuutta.Klamydia on yleisin sukupuolitauti. Sen tyypillisiä oireita ovat mm. kirvely virtsatessa, vuoto virtsaputkesta, lisääntynyt valkovuoto sekä alavatsakivut; 50-70 % tartunnan saaneista on kuitenkin täysin oireettomia. Genitaaliherpeksen tyypillisin oire on limakalvon ja ihon rakkulat, jotka kutisevat ja kihelmöivät. Kondyloomassa eli visvasyylässä puolestaan kehittyy syylän kaltaisia ihomuutoksia erityisesti ulkosynnyttimiin, virtsaputken suulle, esinahkaan tai terskaan.Tippuri, kuppa ja HIV ovat selvästi harvinaisempia. Tippurin oireita ovat mm. kirvely virtsaamisessa, vuoto virtsaputkesta, lisääntynyt valkovuoto ja alavatsakivut. Kuppa puolestaan aiheuttaa tyypillisesti kovan, aristamattoman haavauman sukuelinten alueelle. HIV:n oireet ovat epämääräisiä ja vaikeasti tunnistettavia, kuten kuume, päänsärky, ihottuma tai nivelsäryt. Sukupuolitautien tutkimuksiin voi hakeutua paitsi omalle terveysasemalle ja opiskelijaterveydenhuollon toimipisteisiin, myös yksityislääkärin vastaanotolle tai suuremmissa kaupungeissa erillisille sukupuolitautien poliklinikoille. Sukupuolitauteihin erikoistuneita lääkäreitä ovat ihotautilääkärit, gynekologit (naispotilaat) sekä urologit (miespotilaat). Mikäli sukuelimissä on haavaumia tai muita muutoksia, lääkärin perustutkimukseen kuuluu näiden muutosten tarkastaminen. Myös laboratoriokokeita käytetään eri sukupuolitautien osoittamiseen - yleisimmin aiheuttajamikrobin jäljille päästään virtsa- tai verikokeilla.

Eturauhastulehdus eli prostatiitti voi olla joko äkillinen tai pitkäaikainen. Äkillisen eturauhastulehduksen aiheuttaa yleensä omalta iholta lähtöisin oleva bakteeri, joka nousee virtsaputkea pitkin eturauhaseen. Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa bakteereja ei yleensä ole löydettävissä, vaan vaivan todennäköisin aiheuttaja on eturauhastiehyiden tukkeutuminen. Pitkäaikainen tulehdus on yleisempi: siitä kärsii vuosittain jopa 14 000 miestä / 100 000 suomalaista miestä kohti ja se yleistyy iän myötä.Eturauhastulehduksen oireet ja tutkiminenÄkillisen eturauhastulehduksen oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, kirvely virtsatessa sekä kivut alavatsalla. Yleisoireet, kuten kuume tai huonovointisuus, ovat myös yleisiä. Oireet alkavat usein nopeasti ja voivat olla rajujakin.Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa oireet ovat samankaltaisia, mutta lievempiä: tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kirvelyä virtsatessa sekä epämääräistä tunnetta alavatsalla tai sukuelinten alueella. Istuminen voi tuntua hankalalta. Joskus voi esiintyä myös verta siemennesteessä. Sen sijaan kuumetta tai muita yleisoireita ei pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa tavallisesti ole.Lääkäri tutkii sukuelinten alueen sekä tunnustelee eturauhasen peräaukon kautta eturauhatulehdusta epäiltäessä. Lisäksi taudin toteamisessa voidaan käyttää laboratoriokokeita, kuten tulehdusarvon (CRP) mittaamista, tai virtsakokeita. Äkillisessä eturauhastulehduksessa sukupuolitautien mahdollisuus voidaan sulkea pois laboratoriokokeiden avulla.

Virtsatietulehdus tarkoittaa joko virtsarakon (kystiitti) tai munuaisaltaan (pyelonefriitti) tulehdusta. Virtsatietulehduksen aiheuttaa yleensä oman ihon bakteeri: se nousee virtsaputkea pitkin joko virtsarakkoon tai ylemmäs munuaisaltaaseen saakka. Virtsatietulehduksen riski kasvaa iän mukana ja se on hyvin yleinen varsinkin naisilla: vähintään joka toinen nainen sairastaa sen ainakin kerran elämänsä aikana. Virtsatietulehduksen oireet ja tutkimukset Virtsatietulehdus ja erityisesti virtsarakon tulehdus (kystiitti) aiheuttavat yleensä hyvin tyypilliset oireet: tiheävirtsaisuus, virtsaamispakko ja kirvely virtsatessa. Myös epämääräistä alavatsakipua tai verta virtsassa voi esiintyä. Aikuisilla virtsarakon tulehdukseen ei yleensä liity kuumetta. Myöskään pelkkä virtsan poikkeava haju tai väri eivät välttämättä viittaa virtsatietulehdukseen. Vanhuksilla virtsarakon tulehduksen ainoa oire voi olla sekavuus. Virtsaputken tulehduksessa (uretriitti) kirvely virtsatessa on myös hyvin tyypillinen oire. Virtsaputkentulehdus liittyy kuitenkin yleensä sukupuolitauteihin ja on huomattavasti rakkotulehdusta harvinaisempi. Munuaisaltaan tulehduksessa (pyelonefriitti) tyypillisiä oireita ovat mm. kylki- tai selkäkipu, kuume ja yleisvoinnin lasku. Myös virtsaoireet ovat tavallisia, mutta aina niitä ei välttämättä esiinny. Iäkkäämmillä ihmisillä ainoa pyelonefriitin oire voi olla yleistilan lasku. Virtsatietulehdukset ovat pääsääntöisesti naisten vaiva. Naisilla virtsaputki on selkeästi lyhyempi kuin miehillä ja bakteerit nousevat herkemmin virtsarakkoon saakka. Miehillä virtsatietulehdus liittyy yleensä johonkin virtsateiden rakenteelliseen vikaan tai iäkkäämmillä eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Tällöin virtsa ei pääse kulkemaan esteettömästi virtsaputkessa, mikä altistaa tulehduksille. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat mm. vatsan ja selän tunnustelu sekä koputtelu virtsatietulehdusta epäiltäessä. Epäselvissä tilanteissa lääkäri tekee myös gynekologisen tutkimuksen. Virtsanäyte on virtsatietulehduksen perustutkimus. Sillä voidaan tutkia mm. tulehdusta aiheuttaneen bakteerin tyyppi ja herkkyys eri antibiooteille. Myös monet sukupuolitaudit voidaan todeta virtsanäytteellä. Munuaistason tulehdusta epäiltäessä otetaan lisäksi verikokeita (kuten tulehdusarvo eli CRP). Miehiltä tarkastetaan sukuelimet sekä tunnustellaan eturauhanen peräaukon kautta. Eturauhasen tilaa tutkitaan tarvittaessa verikokeella (PSA, prostatasepsifinen antigeeni). Mikäli selvää syytä virtsatietulehdukselle ei löydy, voi miestentauteihin perehtyneen erikoislääkärin (urologi) arviosta olla hyötyä.

Kondylooma eli visvasyylä tarkoittaa papilloomaviruksen (engl. Human papillomavirus eli HPV) aiheuttamaa syylämäistä ihomuutosta sukuelinten tai peräaukon alueella. Yleisimmin kondylooman aiheuttavat HPV-virustyypit 6 tai 11. Papilloomavirukset aiheuttavat myös kohdunkaulan syöpää, mutta sen aiheuttajina ovat eri virustyypit (yleisimmin HPV 16 tai HPV 18). Jopa 30-50 prosentilla aikuisista on kondyloomaviruksia elimistössään, mutta vain noin yhdellä prosentilla esiintyy silmin nähtäviä kondyloomamuutoksia.Kondylooman oireet ja tutkimuksetKondylooma on usein oireeton; näkyviä muutoksia ilmaantuu vain hyvin pienelle osalle viruksen kantajista (noin yhdelle prosentille). Varsinainen kondylooma voi ilmaantua vuosiakin viruksen tarttumisen jälkeen.Näkyvä kondylooma on tyypillisesti vaalea, kivuton, ihosta koholla oleva ja syylämäinen tai kukkakaalimainen nystyrä. Naisilla ne ilmaantuvat yleensä häpyhuulten tai emättimen alueelle, miehillä siittimen varteen, terskaan tai kivespussiin. Kondyloomaa voi esiintyä myös peräaukon seudulla tai virtsaputkessa. Virtsaputken kondylooma voi aiheuttaa kipua virtsaamisen aikana. Kondylooman tutkiminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Sukupuolitauteihin erikoistuneita lääkäreitä ovat ihotautilääkärit, gynekologit (naispotilaat) sekä urologit (miespotilaat). Perustutkimuksiin kuuluvat sukuelinten ja peräaukon seudun tarkastelu. Jos kondyloomamuutos on tyypillinen, ei muita tutkimuksia tarvita. Tarvittaessa piilevät kondyloomamuutokset voidaan saada esille erillisen kivuttoman etikkahapposivelyn avulla. Paikallispuudutuksessa otettavaa pientä koepalaa käytetään vain erityistapauksissa diagnoosin varmistamiseksi.Naisille lääkäri tekee yleensä myös gynekologisen tutkimuksen. Tutkimuksen yhteydessä otetaan tavallisesti myös papa-koe (gynekologinen irtosolukoe). Kokeen avulla voidaan tutkia emättimen ja kohdunkaulan alueen solumuutoksia ja mahdollisia kohdunkaulasyövän esiasteita.

Endometrioosi tarkoittaa tilaa, jossa kohdun limakalvon tapaista kudosta esiintyy pesäkemäisinä muutoksina kohdun ulkopuolella, mm. vatsaontelon kalvoissa. Tämä aiheuttaa paikallisen ärtymysreaktion ja kipua, usein samassa rytmissä normaalin kuukautiskierron kanssa. Syytä endometrioosille ei tiedetä, mutta ilman naissukupuolihormonia eli estrogeeniä ei oireita yleensä ilmene eivätkä vaihdevuosi-iän ylittäneet naiset yleensä kärsi endometrioosista. Vaiva on yleinen hedelmällisessä iässä olevilla naisilla: siitä kärsii jossakin muodossa noin joka kymmenes. Endometrioosin oireet ja tutkiminen Endometrioosi aiheuttaa tavallista voimakkaampia kuukautiskipuja alavatsalla, jotka alkavat muutama päivä ennen kuukautisten alkua. Kipuja voi ilmaantua myös virtsatessa, ulostettaessa, yhdynnän aikana tai tärinän aiheuttamana. Myös vuotohäiriöitä, kuten ylimääräistä tiputtelevaa vuotoa, voi esiintyä (katso tarkemmin gynekologiset vuotohäiriöt). Tutkimuksissa endometrioosi on yhdistetty myös lapsettomuuteen. Endometrioosi diagnosoidaan yleislääkärin tai gynekologin tutkimuksissa. Vastaanotolla perustutkimuksiin kuuluu gynekologinen tutkimus. Lisätutkimuksena käytetään yleensä gynekologista ultraäänitutkimusta. Varmuudella endometrioosi voidaan todentaa vatsaontelon tähystystutkimuksella eli laparoskopialla. Joissakin tapauksissa (kuten leikkausta suunniteltaessa) voi lantion alueen magneettikuvaus eli MRI olla hyödyllinen.

Sisäsynnytintulehdus eli pelvic inflammatory disease (PID) tarkoittaa kohdunkaulan kautta munasarjoihin tai munanjohtimiin nousevaa tulehdusta. Siitä käytetäänkin myös nimeä munasarjatulehdus. Tärkeimmät sisäsynnytintulehduksen aiheuttajat ovat sukupuolitaudit klamydia ja tippuri, mutta pieni osa on myös hengitysteiden tai suolistobakteerien aiheuttamia. Vaivasta kärsii yleisimmin nuoret hedelmällisessä iässä olevat, yhdynnät aloittaneet naiset.Sisäsynnytintulehduksen oireet ja toteaminenSisäsynnytintulehdus nousee kohdunkaulan kanavan kautta tulehduttaen kohdun limakalvon ja edelleen munanjohtimet ja/tai munasarjat. Vaiva voi olla joko akuutti eli äkillinen tai krooninen eli pitkäaikainen. Äkillisenä tulehdus voi olla hyvin lieväoireinen, jopa oireeton (etenkin kun aiheuttajana on klamydia) tai oireiltaan voimakas. Oireet alkavat usein kuukautisvuodon jälkeen. Oireina voi esiintyä alavatsakipua joka pahenee tärinästä, poikkeavaa valkovuotoa esimerkiksi välivuotona tai yhdynnän jälkeisenä vuotona, lämpöä, kuumetta tai virtsankirvelyä. Tulehdus voi jäädä vaivaamaan myös kroonisena eli pitkäaikaisemmin. Mitä paremmin akuutti tulehdus todetaan ja hoidetaan, sitä epätodennäköisempää on, että vaiva kroonistuisi. Pitkäaikaisia vaivoja ovat muun muassa pitkäaikaiset alavatsakivut, lapsettomuus tai kohdunulkoiset raskaudet. Sisäsynnytintulehdusta epäiltäessä lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen, jonka aikana otetaan usein papa-näyte ja tulehdusnäytteitä. Akuutin tulehduksen aikana alavatsa, munasarjat ja kohtu aristavat yleensä tutkimuksessa. Virtsanäyte ja verikokeet, kuten tulehdusarvo (CRP), kuuluvat rutiinitutkimuksiin. Klamydiaa ja tippuria voidaan tutkia erillisen virtsanäytteen avulla. Jos oireet ovat voimakkaat, voidaan miettiä tarkempia kuvantamistutkimuksia kuten gynekologista ultraäänitutkimusta tai magneettikuvantamista.