Piriformislihas sijaitsee syvällä pakarassa reisiluun yläosan ja ristiluun välillä, ja se auttaa jalkaa kiertymään ulospäin. Alaraajaa hermottava iskiashermo kulkee piriformislihaksen alta tai sen välistä. Piriformis-syndrooma eli piriformisoireyhtymä tarkoittaa piriformislihaksen kiristymisestä johtuvaa iskiashermon pinnetilaa. Vaiva on suhteellisen harvinainen iskiasoireilun aiheuttaja.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos oireet ovat lieviä ja ajoittaisia, piriformis-syndroomaa voi hyvin pyrkiä lievittämään itsehoidolla 1-2 viikon ajan.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä, mikäli oireet haittaavat jokapäiväistä elämää, eikä oireilu helpota parissa viikossa.
Piriformis-syndrooman oireet ja tutkiminen
Piriformis-syndrooman tyypillisiä oireita ovat kipu, puutuminen ja pistely. Piriformis-syndrooma sijaitsee yleensä pakaran alueella, mutta se voi säteillä myös takareiden, pohkeen ja jopa jalkaterän tai jalkapohjan alueelle. Joskus vaivan saa esille selällään makaamalla ja vetämällä jalkaa koukkuun polvesta, kohti vastakkaista olkapäätä. Piriformis-syndroomaan ei yleensä liity selkäkipua, toisin kuin jos säteilykivun aiheuttajana on välilevytyrä ja iskias.
Piriformis-syndrooman tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin, fysiatrin tai liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla. Perustutkimuksiin kuuluvat selän ja alaraajojen tunnustelu sekä liikkeiden tutkiminen. Lääkäri voi yrittää saada vaivan esille painamalla selällään makaavan potilaan polvea kohti vastakkaista olkapäätä. Piriformis-syndrooma voi joskus olla hyvinkin vaikeasti diagnosoitavissa. Kuvantamistutkimuksia tarvitaan kuitenkin yleensä vain muiden (kuten selkäperäisten) syiden poissulkemiseksi.
Piriformis-syndrooman itsehoito
Mikäli jokin liikuntamuoto tai harrastus (esim. juoksu tai pyöräily) on selvästi aiheuttanut tai pahentanut piriformis-syndroomaa, harrastuksesta on hyvä pitää taukoa toistaiseksi. Mikäli oireilua ilmaantuu istuttaessa, säännöllisistä tauoista sekä asennonvaihdoista on usein hyötyä. Myös kevyttä pakaralihaksen venyttelyä voi kokeilla.
Kipuun voi käyttää apteekeista saatavia itsehoitolääkkeitä. Parhaiten piriformis-syndroomaan auttavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni tai ketoprofeenii) muutaman päivän kuureina. Tällöin on kuitenkin ensin varmistettava valmisteiden sopivuus mahdollisten perussairauksien kanssa. Myös parasetamoli auttaa kipuun, mutta sillä ei ole tulehdusreaktiota sammuttelevaa vaikutusta.
Piriformis-syndrooman asiantuntijahoito
Jos itsehoito ei tuota tulosta, piriformis-syndroomaa voidaan lievittää käyttämällä erityisiä venytysliikkeitä ja liikeharjoitteita. Ohjeita näihin saa mm. fysioterapeuteilta ja kiropraktikoilta. Myös hierojan hoidosta on usein apua.
Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä tehokkaampia tulehduskipulääkkeitä piriformis-syndrooman hoitoon. Pitkittyneessä tilanteessa myös lääkärin piriformis-lihaksen alueelle pistämä kortisonipistos voi olla avuksi.
Piriformis-syndrooman ehkäisy
Piriformis-syndrooman ennaltaehkäisyyn ei ole varmoja tai tehokkaaksi osoitettuja keinoja. Alttius vaivaan on ainakin osittain perinnöllistä, mutta ilmeisesti kestävyystyyppinen liikunta (esim. pitkänmatkan juoksu), pitkäkestoinen paikallaan istuminen tai pakaran seudun iskut voivat myös altistaa vaivalle.